Taistelua mielissä ja mielistä – kognition merkitys korostuu sodankäynnissä

Artikkeli on julkaistu alunperin Viestimies-lehden numerossa 3/2024. Vaikka sodan ja sodankäynnin ytimessä ovat nyt ja tulevaisuudessakin väkivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodankäynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lisääntynyt teknologian kehittymisen myötä. Viestinnän ja viestintäteknologian kehitys ovat lisänneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yhä tärkeämpi vaikuttamisen kohde. Kognitio vaikuttamisen kohteena on alkanut korostua niin länsimaisessa …

Mielistämme taistellaan jo – mutta kuka meitä puolustaa?

Tämä kirjoitus on alustuspuheenvuoro, jonka pidin Reserviläisliiton järjestämässä Kokonaisturvallisuus -seminaarissa Helsingissä 4. syyskuuta 2024. Suomessa sota ja sodankäynti käsitetään hyvin perinteisesti: ne nähdään ennen kaikkea fyysisen tuhovoiman käyttönä, ampumisena, räjähdyksinä ja tappamisena. Tämä on ymmärrettävää yhtäältä siksi, että Suomen vuosina 1939-1945 käymät sodat ovat oleellinen ja erottamaton osa Suomen historiaa ja suurta suomalaista kertomusta, toisaalta …

Katse länteen – Ruotsista mallia informaatiopuolustukseen?

Ruotsissa on jo pitkään ollut käytössä psykologisen puolustuksen – psykologiskt försvar – käsite, joka vastaa pitkälti suomalaista informaatiopuolustuksen käsitettä. Psykologisesta puolustuksesta vastaava viranomainen, vuonna 2022 perustettu ”Myndigheten för psykologiskt försvar” määrittelee psykologisen puolustuksen ”yhteiskunnan kollektiiviseksi kyvyksi vastustaa ulkomaisia pahantahtoisia vaikuttamistoimenpiteitä ja muuta Ruotsia vastaan suunnattua disinformaatiota.” Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä tunnistaa ja analysoida haitallista informaatiovaikuttamista …

Monenlaista ilkeyttä on odotettavissa

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on kansalliseen turvallisuuteen liittyen yhden lauseen mittainen kirjaus, jonka mukaan ”hallitus toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla”. Tämän enempää asiasta ei hallitusohjelmassa sanotakaan, eikä tavoitetta ole muuallakaan virallisesti laajemmin avattu. Yleisradio teki aiheesta jutun, joka julkaistiin lauantaina 21.10.2023. Myös minua haastateltiin juttuun, ja tämä sai (ja oikeastaan myös pakotti) …

Sanottaisiinko ruma sana niin kuin se on?

Kun Suomessa puhutaan esimerkiksi Venäjän länteen kohdistamasta informaatiosodankäynnistä, käytetään usein termiä informaatiovaikuttaminen. Harmittoman kuuloisen kiertoilmauksen käyttäminen on haitallista, ehkä jopa vaarallista – se ei välttämättä kerro suomalaisille, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Tässäkin asiassa on aika sanoa ruma sana niin kuin se on. Kun jostain ikävästä asiasta ei haluta puhua suoraan, käytetään kiertoilmauksia eli eufemismeja. …

Suuria tunteita ja vaikuttamista – viihdettä

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon informaatiovaikuttamisesta. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt melko vähälle huomiolle yksi keskeisimmistä arvoihimme, asenteisiimme ja mielipiteisiimme vaikuttavista sisältötyypeistä. Viihde. Vaaleahiuksinen ja ehkä hieman perinnehenkisesti pukeutunut rastatukkainen nuori mies kävelee hitaasti päättymättömältä näyttävässä viljapellossa. Muutaman askeleen jälkeen hän julistaa olevansa venäläinen, ja samalla alkaa soida mahtipontinen, monien Venäjällä vuosikymmeniin parhaaksi arvioima patrioottinen …