Täytin tänä kesänä 50 vuotta. Ihan näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun aloitin yliopisto-opintoni ja keväällä tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun siirryin työelämään. Kuulun siis X-sukupolveen, jonka vanhimmat jäsenet täyttävät tänä vuonna 60 ja nuorimmat 45. Yhteistä meille on se, että olemme aikuistuneet 1980- ja 1990-luvuilla. Olemme kokeneet kylmän sodan päättymisen, 1990-luvun …
Tämä teksti on puheenvuoroni Jyväskylän yliopistossa järjestetyllä ensimmäisellä Martti J. Kari -muistoluennolla 3.12.2024. Varsinaisen muistoluennon piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa täällä. Herra tasavallan presidentti, arvoisat kutsuvieraat ja hyvä yleisö! Martti Johannes Kari eli Mara. Eversti, filosofian tohtori kyberturvallisuudesta, filosofian maisteri venäjän kielestä ja kulttuurista sekä humanististen tieteiden kandidaatti arabian ja islamin …
Artikkeli on julkaistu alunperin Viestimies-lehden numerossa 3/2024. Vaikka sodan ja sodankäynnin ytimessä ovat nyt ja tulevaisuudessakin väkivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodankäynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lisääntynyt teknologian kehittymisen myötä. Viestinnän ja viestintäteknologian kehitys ovat lisänneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yhä tärkeämpi vaikuttamisen kohde. Kognitio vaikuttamisen kohteena on alkanut korostua niin länsimaisessa …
Read more ”Taistelua mielissä ja mielistä – kognition merkitys korostuu sodankäynnissä”
Venäjän laiton ja laajamittainen sota on epävakauttanut turvallisuusympäristöämme merkittävästi ja pitkäaikaisesti. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa voimapolitiikkansa välineenä naapurivaltioitaan vastaan. Suomen kylmän sodan jälkeinen valinta ylläpitää maanpuolustusta ja säilyttää asevelvollisuus onkin osoittautunut oikeaksi: geopoliittiset tosiasiat eivät ole muuttuneet, ja Venäjä on epävakaampi ja arvaamattomampi kuin uskoimmekaan. Oikeita valintoja pitää kuitenkin tehdä myös …
Tämä kirjoitus on alustuspuheenvuoro, jonka pidin Reserviläisliiton järjestämässä Kokonaisturvallisuus -seminaarissa Helsingissä 4. syyskuuta 2024. Suomessa sota ja sodankäynti käsitetään hyvin perinteisesti: ne nähdään ennen kaikkea fyysisen tuhovoiman käyttönä, ampumisena, räjähdyksinä ja tappamisena. Tämä on ymmärrettävää yhtäältä siksi, että Suomen vuosina 1939-1945 käymät sodat ovat oleellinen ja erottamaton osa Suomen historiaa ja suurta suomalaista kertomusta, toisaalta …
Read more ”Mielistämme taistellaan jo – mutta kuka meitä puolustaa?”
Minut on onnistuttu vakuuttamaan siitä, että ammunta on hyvä harrastus mm. meille tietotyöläisille. Se parantaa keskittymiskykyä, mahdollistaa stressinhallinnan ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä. Omasta näkökulmastani ongelma on se, että olen niin huono ampuja, ettei ainakaan stressin lievitystä ja onnistumisen elämyksiä ole yleensä ollut tarjolla. Olen aseiden käsittelyn kanssa niin epävarma, että stressaan sitä, minkä fataalin virheen …
Suomessa on viime vuosien aikana usein ihmetelty Venäjän koulujen opetusohjelmiin sisältyvää sotilaskoulutusta. Silloin tällöin on kuitenkin myös esitetty, että maanpuolustustaitoja tulisi opettaa kouluissa Suomessakin. Jopa maanpuolustuspainotteisen lukion perustamista on esitetty. Maanpuolustuskasvatus on 1940-luvulla ollut osa koulujen opetusta kuitenkin myös Suomessa, ja oppiaineen taustalla oli suhteellisen voimakas poliittinen ideologia. Opetuksen perustelut ja tavoitteet taas kuulostavat tässä …
Read more ”Elämäsi kuuluu isänmaalle – maanpuolustuskasvatus Suomen kouluissa”
Tämä teksti on itsenäisyyspäivän puhe, jonka pidin Keski-Suomen reserviläispiirin varapuheenjohtajana Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoiden soihtukulkueen seppeleenlaskussa Jyväskylän vanhan hautausmaan sankarihaudoilla. Ensimmäinen opiskelijoiden itsenäisyyspäivän soihtukulkue taivalsi kaupungin halki jo 1950-luvulla. Kulkue on perinne monessa yliopistokaupungissa. Se syntyi tavaksi, jolla on muistettu sodassa kaatuneita opiskelijatovereita ja kunnioitettu Suomen itsenäisyyttä. Arvoisat opiskelijat, jyväskyläläiset ja muut itsenäisyyspäivän viettäjät. Viime vuonna …
Toisen maailmansodan piti olla viimeinen Euroopassa käyty sota. Natsien ja stalinistien hirmutekojen piti olla viimeisiä hirmutekoja. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa on kuitenkin sodittu ainakin entisessä Jugoslaviassa, Moldovassa, Abhasiassa, Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa ja nyt viimeksi Ukrainassa. Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on vaikuttanut koko Eurooppaan ja rikkonut eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän. Ukrainassa on sodittu kohta kymmenen vuotta. Millainen …
Ruotsissa on jo pitkään ollut käytössä psykologisen puolustuksen – psykologiskt försvar – käsite, joka vastaa pitkälti suomalaista informaatiopuolustuksen käsitettä. Psykologisesta puolustuksesta vastaava viranomainen, vuonna 2022 perustettu ”Myndigheten för psykologiskt försvar” määrittelee psykologisen puolustuksen ”yhteiskunnan kollektiiviseksi kyvyksi vastustaa ulkomaisia pahantahtoisia vaikuttamistoimenpiteitä ja muuta Ruotsia vastaan suunnattua disinformaatiota.” Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä tunnistaa ja analysoida haitallista informaatiovaikuttamista …
Read more ”Katse länteen – Ruotsista mallia informaatiopuolustukseen?”