Tekoäly, informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan vakaus

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kuuli minua perjantaina 27.2.2026 tekoälyyn, informaatiovaikuttamiseen ja yhteiskunnan vakauteen liittyen. Lausunnossani tuon esiin, että tekoäly muuttaa paitsi informaatiovaikuttamisen keinoja niin myös yhteiskunnan rakenteita tavalla, joka voi heikentää luottamusta ja yhteiskunnallista vakautta. Korostan, että tekoäly voi lisätä vihamielistä informaatiovaikuttamista, polarisaatiota ja kyberuhkia, mutta se toimii samalla myös vastavoimana niiden torjunnassa. Keskeistä ei kuitenkaan ole …

Suomi ja turvallisuus – pitääkö olla huolissaan?

Ääneseudun maanpuolustusjärjestöt viettivät yhteisiä juhliaan lauantaina 17.1.2026 järjestäen kaikille avoimen turvallisuusseminaarin. Minulla oli kunnia olla yksi seminaarin alustajista ja osallistua sen paneelikeskusteluun. Tämä on seminaarissa pitämäni alustus. Olemme jo useamman vuoden eläneet monikriisiaikaa, joka on aiheuttanut epävarmuutta ja tuonut turvallisuuspuheen erottamattomaksi osaksi arkea. Turvallisuudesta puhutaan perinteisesti negaatioiden kautta. Turvallista on se, että onnettomuuksia ei tapahdu, …

Miksei paras kone aina voitakaan?

(Tämä on sotatieteellisiin täydentäviin opintoihini vuonna 2019 kirjoittamani raportti.) ”Koneet eivät käy sotaa, maasto ei käy sotaa. On päästävä ihmismielen sisään, sillä taistelut voitetaan siellä.” – John Boyd, 1981 Johdanto Ranskan marsalkan, ympärysvaltojen länsirintaman komentajana ensimmäisen maailmansodan aikana toimineen Ferdinand Fochin kerrotaan vuonna 1911 todenneen ”lentokoneiden olevan mielenkiintoisia tieteellisiä leikkikaluja, joilla ei kuitenkaan ole mitään …

Auringonlaskun Suomi?

Täytin tänä kesänä 50 vuotta. Ihan näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun aloitin yliopisto-opintoni ja keväällä tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun siirryin työelämään. Kuulun siis X-sukupolveen, jonka vanhimmat jäsenet täyttävät tänä vuonna 60 ja nuorimmat 45. Yhteistä meille on se, että olemme aikuistuneet 1980- ja 1990-luvuilla. Olemme kokeneet kylmän sodan päättymisen, 1990-luvun …

Mara Suomen kriisinkestävyyttä rakentamassa

Tämä teksti on puheenvuoroni Jyväskylän yliopistossa järjestetyllä ensimmäisellä Martti J. Kari -muistoluennolla 3.12.2024. Varsinaisen muistoluennon piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa täällä. Herra tasavallan presidentti, arvoisat kutsuvieraat ja hyvä yleisö!  Martti Johannes Kari eli Mara. Eversti, filosofian tohtori kyberturvallisuudesta, filosofian maisteri venäjän kielestä ja kulttuurista sekä humanististen tieteiden kandidaatti arabian ja islamin …

Taistelua mielissä ja mielistä – kognition merkitys korostuu sodankäynnissä

Artikkeli on julkaistu alunperin Viestimies-lehden numerossa 3/2024. Vaikka sodan ja sodankäynnin ytimessä ovat nyt ja tulevaisuudessakin väkivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodankäynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lisääntynyt teknologian kehittymisen myötä. Viestinnän ja viestintäteknologian kehitys ovat lisänneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yhä tärkeämpi vaikuttamisen kohde. Kognitio vaikuttamisen kohteena on alkanut korostua niin länsimaisessa …

Päivä päivältä enemmän myöhässä

Venäjän laiton ja laajamittainen sota on epävakauttanut turvallisuusympäristöämme merkittävästi ja pitkäaikaisesti. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa voimapolitiikkansa välineenä naapurivaltioitaan vastaan. Suomen kylmän sodan jälkeinen valinta ylläpitää maanpuolustusta ja säilyttää asevelvollisuus onkin osoittautunut oikeaksi: geopoliittiset tosiasiat eivät ole muuttuneet, ja Venäjä on epävakaampi ja arvaamattomampi kuin uskoimmekaan. Oikeita valintoja pitää kuitenkin tehdä myös …

Mielistämme taistellaan jo – mutta kuka meitä puolustaa?

Tämä kirjoitus on alustuspuheenvuoro, jonka pidin Reserviläisliiton järjestämässä Kokonaisturvallisuus -seminaarissa Helsingissä 4. syyskuuta 2024. Suomessa sota ja sodankäynti käsitetään hyvin perinteisesti: ne nähdään ennen kaikkea fyysisen tuhovoiman käyttönä, ampumisena, räjähdyksinä ja tappamisena. Tämä on ymmärrettävää yhtäältä siksi, että Suomen vuosina 1939-1945 käymät sodat ovat oleellinen ja erottamaton osa Suomen historiaa ja suurta suomalaista kertomusta, toisaalta …

Tulta epämukavuusalueella – ja toukokuussa

Minut on onnistuttu vakuuttamaan siitä, että ammunta on hyvä harrastus mm. meille tietotyöläisille. Se parantaa keskittymiskykyä, mahdollistaa stressinhallinnan ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä. Omasta näkökulmastani ongelma on se, että olen niin huono ampuja, ettei ainakaan stressin lievitystä ja onnistumisen elämyksiä ole yleensä ollut tarjolla. Olen aseiden käsittelyn kanssa niin epävarma, että stressaan sitä, minkä fataalin virheen …

Elämäsi kuuluu isänmaalle – maanpuolustuskasvatus Suomen kouluissa

Suomessa on viime vuosien aikana usein ihmetelty Venäjän koulujen opetusohjelmiin sisältyvää sotilaskoulutusta. Silloin tällöin on kuitenkin myös esitetty, että maanpuolustustaitoja tulisi opettaa kouluissa Suomessakin. Jopa maanpuolustuspainotteisen lukion perustamista on esitetty. Maanpuolustuskasvatus on 1940-luvulla ollut osa koulujen opetusta kuitenkin myös Suomessa, ja oppiaineen taustalla oli suhteellisen voimakas poliittinen ideologia. Opetuksen perustelut ja tavoitteet taas kuulostavat tässä …