Sanottaisiinko ruma sana niin kuin se on?

Kun Suomessa puhutaan esimerkiksi Venäjän länteen kohdistamasta informaatiosodankäynnistä, käytetään usein termiä informaatiovaikuttaminen. Harmittoman kuuloisen kiertoilmauksen käyttäminen on haitallista, ehkä jopa vaarallista – se ei välttämättä kerro suomalaisille, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Tässäkin asiassa on aika sanoa ruma sana niin kuin se on. Kun jostain ikävästä asiasta ei haluta puhua suoraan, käytetään kiertoilmauksia eli eufemismeja. …

Keski-ikäkö meitä kutsuu Iijoelle ja Lehmusten kaupunkiin?

Olen viime aikoina kuunnellut Laila Hirvisaaren Lehmusten kaupunki -sarjaa. Monet taas kertovat lukeneensa Kalle Päätalon massiivisen Iijoki-sarjan. Mikä meidät saa tarttumaan näihin vanhempiemme ja isovanhempiemme maailmaa kuvaaviin kirjoihin? Keski-ikäkö meitä kutsuu Iijoen törmään tai Lehmusten kaupungin kaduille? Antikvariaattien mukaan korona-aikana ja osittain sen jälkeenkin on kysytty aiempaa selvästi enemmän klassikoita. Antti Majanderi kirjoittaa asiasta Helsingin …

Die Weiße Rose – über den studentischen Widerstand gegen Nazismus in München

Olen kirjoittanut tämän tekstin saksan kielen aineena ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijana vuonna 1996. En muista, mistä alunperin kuulin Valkoinen Ruusu -nimisen vastarintaryhmästä, mutta sen muistan, kuinka kiehtova ja liikuttava sen historia minusta oli. Hitlerin viimeisiä päiviä kuvaavan Perikato-elokuvan alussa Hitlerin yksityissihteerinä toiminut Traudl Junge muistelee sota-aikaa ja sitä, kuinka hänkin sodan jälkeen oli kuullut Valkoisesta Ruususta …

Suuria tunteita ja vaikuttamista – viihdettä

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon informaatiovaikuttamisesta. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt melko vähälle huomiolle yksi keskeisimmistä arvoihimme, asenteisiimme ja mielipiteisiimme vaikuttavista sisältötyypeistä. Viihde. Vaaleahiuksinen ja ehkä hieman perinnehenkisesti pukeutunut rastatukkainen nuori mies kävelee hitaasti päättymättömältä näyttävässä viljapellossa. Muutaman askeleen jälkeen hän julistaa olevansa venäläinen, ja samalla alkaa soida mahtipontinen, monien Venäjällä vuosikymmeniin parhaaksi arvioima patrioottinen …

Kriisejä tulee – olemmeko valmiita?

Suomalaiset saivat 1990-luvun laman jälkeen elää neljännesvuosisadan aikaa, jolloin meillä meni oikeastaan ihan mukavasti. Taloudessa oli kyllä nousu- ja laskukausia, meidän kaikkien henkilökohtaisissa elämissä oli huonompia ja parempia aikoja ja monet kohtasivat varmasti suuriakin vastoinkäymisiä. Kansakuntana Suomi eli kuitenkin tasaista ja melko ennustettavaa aikaa. Kaikki muuttui maaliskuussa 2020, kun Suomi suljettiin koronapandemian vuoksi. Pari vuotta …

Keksittyjä tarinoita ja vääriä valokuvia

Kaukopartiokirjat kertovat vain yhdestä sotilastiedustelun ulottuvuudesta – eivätkä siitäkään välttämättä aivan totuudenmukaisesti Yksi luetuimmista suomalaisen sotakirjallisuuden lajeista on sodanaikaisten kaukopartioiden retkistä kertova kirjallisuus. Esimerkiksi Esa Anttalan ja Pentti H. Tikkasen kirjat ovat kuluneet jo useammankin sukupolven käsissä, ja monien käsitys kaukopartiotoiminnasta saattaa perustua yksinomaan niihin. Nämä kirjat ovat kuitenkin monessa suhteessa vain viihdettä ja fiktiota, …

Digitalisoituva sodankäynti ja Maanpuolustus 2.0

Suomessa puhuttiin pitkään syvän rauhan ajasta. Tällä viitattiin siihen, että kun sodan päättymisestä oli jo vuosikymmeniä, katsottiin Suomen olevan ennen kokemattoman syvässä rauhassa. Tämä puhe ei ole kuitenkaan ollut perusteltua enää 2000-luvun alun jälkeen. Jo tuolloin oltiin tilanteessa, jossa digitaalisista taisteluista oli tullut todellisuutta myös Suomelle ja suomalaisille. Pääosa digitaalisen maailman konflikteista on ollut ja …