{"id":446,"date":"2026-05-12T15:24:53","date_gmt":"2026-05-12T12:24:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=446"},"modified":"2026-05-12T15:24:53","modified_gmt":"2026-05-12T12:24:53","slug":"hyvaa-syntymapaivaa-tietokone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=446","title":{"rendered":"Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, tietokone!"},"content":{"rendered":"\n

Keskell\u00e4 toista maailmansotaa, 12. toukokuuta 1941 Berliinin Kreuzbergiss\u00e4 pieni joukko kokoontui historialliseen, mutta melko v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neeseen julkistustilaisuuteen. Saksalainen insin\u00f6\u00f6ri Konrad Zuse esitteli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa rakentamaansa Z3-nimist\u00e4 laitetta. Yksinkertaisesti nimest\u00e4\u00e4n huolimatta laite oli historiallinen: se oli maailman ensimm\u00e4inen toimiva tietokone.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Konrad Zuse oli mukana rakentamassa Z3:n replikaa vuonna 1962. Repika on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Deutsches Museumissa M\u00fcncheniss\u00e4. Kuva: Deutsches Museum.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuten Z3:n mallimerkinn\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, se ei ollut ensimm\u00e4inen Zusen kehitt\u00e4m\u00e4 laite. Vuonna 1937 Zuse kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa: \u201dNoin vuoden p\u00e4iv\u00e4t olen pohdiskellut mekaanisten aivojen mahdollisuutta.\u201d Zusen tavoitteena oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmisten tekem\u00e4\u00e4 peruslaskentaa, ja h\u00e4n saikin vuonna 1938 valmiiksi mekaanisen Z1:n, joka pystyi bin\u00e4\u00e4rilaskentaan, mutta se ei rakenteensa vuoksi ollut kovinkaan luotettava.<\/p>\n\n\n\n

Z1 oli kuitenkin sekin merkitt\u00e4v\u00e4 tietokoneiden historiassa: Zuse kehitti sit\u00e4 varten liukulukulaskennan, joka on nykyisin kaiken tietokonelaskennan perusta.<\/p>\n\n\n\n

Jo rakentaessaan Z1:t\u00e4 Zuse alkoi pohtia releiden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuutta mekaanisen rakenteen sijaan. Vuonna 1939 valmistui prototyyppi, joka sai mallimerkinn\u00e4n Z2. Sit\u00e4 esiteltiin vuonna 1940 Saksan ilmailututkimuslaitokselle, joka sitoutui rahoittamaan laitteen jatkokehityst\u00e4. Zuse perustikin laskimiensa kehittely\u00e4 varten insin\u00f6\u00f6ritoimiston, joka sai yksinoikeuden suurlaskimien kehitt\u00e4miseen Saksan valtakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Z3 valmistui siis vuonna 1941. Se oli bin\u00e4\u00e4riseen liukulukulaskentaan perustuva t\u00e4ysautomaattinen laskin, jossa oli 1400 releest\u00e4 koostunut muisti ja 600 releell\u00e4 toiminut prosessoriyksikk\u00f6. Laskinta pystyi my\u00f6s ohjelmoimaan reik\u00e4nauhoilla, mutta ehtolauseet ja ohjelman haarautuminen eiv\u00e4t olleet mahdollisia.<\/p>\n\n\n\n

Z3:n on osoitettu oikein ohjelmoituna olevan my\u00f6s Turing-t\u00e4ydellinen, vaikkei Zuse sit\u00e4 sellaiseksi tietoisesti suunnitellutkaan. T\u00e4m\u00e4 vuonna 1998 tehty havainto on merkitt\u00e4v\u00e4 siksi, ett\u00e4 juuri sen perusteella Z3 vei maailman ensimm\u00e4isen nykyk\u00e4sityksen mukaisen tietokoneen tittelin vuonna 1944 valmistuneelta yhdysvaltalaiselta ENIACilta. Z3:n toimintaperiaate oli lis\u00e4ksi nykytietokoneiden tapaan bin\u00e4\u00e4rinen \u2013 ENIACin taas ei.<\/p>\n\n\n\n

Zusen Z3 ei kuitenkaan noussut samanlaiseen maineeseen kuin ENIAC. Sodan aikana siit\u00e4 ei kerrottu julkisuuteen, ja sodan j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei voitu esitell\u00e4, koska kone tuhoutui pommituksessa joulukuussa 1943. Z3:n seuraava, nykyisin M\u00fcnchenin Deutsches Museumissa oleva kappale valmistui vasta vuonna 1962.<\/p>\n\n\n\n

Z3:a k\u00e4ytettiin sen olemassaolon ajan p\u00e4\u00e4asiassa matriisilaskentaan, jolla pyrittiin ratkaisemaan lentokoneen pinnoilla esiintyv\u00e4\u00e4n ep\u00e4stabiiliin v\u00e4rin\u00e4\u00e4n, flutteriin, liittyvi\u00e4 ongelmia. Laskennan sotilaallisesta potentiaalista huolimatta natsihallinto ei kuitenkaan juurikaan tukenut Zusen ty\u00f6t\u00e4. Z3:n rakentamiseen Zuse oli saanut jonkin verran rahallista tukea puolustusteollisuudelta ja Saksan valtiolta, mutta yleisesti Zusen laskinten kehitt\u00e4mist\u00e4 ei pidetty strategisena tai kiireellisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Voidaankin vain spekuloida, miten esim. Natsi-Saksan atomipommi- ja rakettikehitykseen olisi vaikuttanut se, ett\u00e4 niihin olisi ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 laskentakapasiteetti, joka olisi ollut saavutettavissa Zusen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teknologialla.<\/p>\n\n\n\n

Zuse jatkoi tietokoneiden kehitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s sodan j\u00e4lkeen ja tuli samalla luoneeksi saksalaisen tietokoneteollisuuden. Zusen yritys, Zuse KG, siirtyi vuonna 1967 Siemensin omistukseen. Itse tietokoneen ohella Zuse kehitti my\u00f6s maailman ensimm\u00e4isen korkean tason ohjelmointikielen, Plankalk\u00fclin, joka kuitenkin toteutettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta vuonna 1975.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisin Zusen patentoimista keksinn\u00f6ist\u00e4 tuli sarjatuotantoon vuonna 2016. Silloin henkil\u00f6autoihin tulivat saataville automaattiset kaukovalot, joiden toimintaperiaatteen Zuse oli patentoinut vuonna 1958. Konrad Zuse kuoli vuonna 1995. Nykyisin h\u00e4net luetaan suuriin saksalaisiin, ja Zusen mukaan on nimetty mm. katuja ja yliopistorakennuksia. Eniten Zusen kehitt\u00e4mi\u00e4 ja rakentamia tietokoneita on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Berliinin tekniikkamuseossa. Toimiva kopio maailman ensimm\u00e4isest\u00e4 tietokoneesta Z3:sta taas on esill\u00e4 M\u00fcnchenin Deutsches Museumissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskell\u00e4 toista maailmansotaa, 12. toukokuuta 1941 Berliinin Kreuzbergiss\u00e4 pieni joukko kokoontui historialliseen, mutta melko v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neeseen julkistustilaisuuteen. Saksalainen insin\u00f6\u00f6ri Konrad Zuse esitteli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa rakentamaansa Z3-nimist\u00e4 laitetta. Yksinkertaisesti nimest\u00e4\u00e4n huolimatta laite oli historiallinen: se oli maailman ensimm\u00e4inen toimiva tietokone. Kuten Z3:n mallimerkinn\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, se ei ollut ensimm\u00e4inen Zusen kehitt\u00e4m\u00e4 laite. Vuonna 1937 Zuse … <\/p>\n

Read more ”Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, tietokone!”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-446","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/446","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=446"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/446\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":448,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/446\/revisions\/448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=446"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}