{"id":437,"date":"2026-02-27T10:56:05","date_gmt":"2026-02-27T08:56:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=437"},"modified":"2026-02-27T11:47:35","modified_gmt":"2026-02-27T09:47:35","slug":"tekoaly-informaatiovaikuttaminen-ja-yhteiskunnan-vakaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=437","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly, informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan vakaus"},"content":{"rendered":"\n

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kuuli minua perjantaina 27.2.2026 teko\u00e4lyyn, informaatiovaikuttamiseen ja yhteiskunnan vakauteen liittyen. Lausunnossani tuon esiin, ett\u00e4 teko\u00e4ly muuttaa paitsi informaatiovaikuttamisen keinoja niin my\u00f6s yhteiskunnan rakenteita tavalla, joka voi heikent\u00e4\u00e4 luottamusta ja yhteiskunnallista vakautta. Korostan, ett\u00e4 teko\u00e4ly voi lis\u00e4t\u00e4 vihamielist\u00e4 informaatiovaikuttamista, polarisaatiota ja kyberuhkia, mutta se toimii samalla my\u00f6s vastavoimana niiden torjunnassa. Keskeist\u00e4 ei kuitenkaan ole teknologia itsess\u00e4\u00e4n, vaan se, miten yhteiskunta kykenee ennakoimaan murrosta ja vahvistamaan demokratiaa, osaamista ja luottamusta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kiit\u00e4n mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja lausua edell\u00e4 olevaan teemaan liittyen. Esit\u00e4n kirjallisena lausuntonani seuraavaa.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly k\u00e4sitteen\u00e4. <\/em>Teko\u00e4ly on tullut osaksi suomalaista keskustelua ja erityisesti suomalaista arkea muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti yleiseen laajaan kielimalliin perustuvan generatiivisen teko\u00e4lychatbot ChatGPT:n julkaiseminen marraskuussa 2022 teki teko\u00e4lyst\u00e4 teknologian, joka on Suomessakin levinnyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n enn\u00e4tysm\u00e4isen nopeasti. On kuitenkin syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 generatiivinen teko\u00e4ly ja laajat kielimallit ovat vain osa teko\u00e4ly\u00e4, mik\u00e4 varsinkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 julkisessa keskustelussa usein unohtuu. Teko\u00e4lyn murroksellinen luonne onkin todenn\u00e4k\u00f6isesti suurempi, kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pystymme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n \u2013 teko\u00e4lyn muiden osa-alueiden kehittyess\u00e4 ja tullessa laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s sen sovellusalueet todenn\u00e4k\u00f6isesti laajenevat nykyisest\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly muutosvoimana. <\/em>Kun teko\u00e4ly\u00e4 tarkastellaan informaatiovaikuttamiseen ja yhteiskunnan vakauteen vaikuttavana muutosvoimana, tulee kokonaisuudessaan mielest\u00e4ni tarkastella niin sen suoria kuin v\u00e4lillisi\u00e4kin vaikutuksia. Teko\u00e4ly ja sen sovellukset muuttavat ratkaisevasti sit\u00e4, kuinka esimerkiksi informaatiovaikuttamisen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 voidaan tuottaa ja analysoida, mutta yhteiskunnallisesti jopa merkitt\u00e4v\u00e4mpi vaikutus voi olla sill\u00e4, kuinka teko\u00e4ly muuttaa esimerkiksi tuotannon, talouden ja ty\u00f6n prosesseja ja sit\u00e4 kautta yhteiskunnallisia rakenteita. Historiallisesti tarkasteltuna suurimmat teknologian aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset \u2013 niin positiiviset kuin negatiivisetkin \u2013 liittyv\u00e4t nimenomaan teknologian voimaan yhteiskuntien rakenteiden muovaajina. T\u00e4m\u00e4n vuoksi k\u00e4sittelenkin t\u00e4ss\u00e4 lausunnossani informaatiovaikuttamista ja yhteiskunnallista vakautta omina kokonaisuuksinaan ottaen kuitenkin huomioon sen, ett\u00e4 n\u00e4iden kokonaisuuksien v\u00e4lill\u00e4 vallitsee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vuorovaikutus.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiovaikuttaminen <\/em>on termi, jolle on Suomessa ja Ruotsissa vakiintunut negatiivinen merkitys; termi viittaa siis nimenomaan vihamieliseen informaatiovaikuttamiseen, vaikka informaatio\u00advai\u00adkut\u00adtaminen sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n voikin olla joko positiivista, neutraalia tai negatiivista (vihamielist\u00e4). Oletan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 termi\u00e4 on k\u00e4ytetty nimenomaan sen negatiivisessa merkityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maailman talousfoorumin Global Risk Report 2025 -julkaisussa vihamielinen informaatiovaikuttaminen \u2013 raportissa mis- ja disinformaatio \u2013 on tunnistettu pahimmaksi l\u00e4nsimaita uhkaavaksi riskiksi lyhyell\u00e4, noin kahden vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4. Yleisesti keskustelussa ja my\u00f6s tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa teko\u00e4ly \u2013 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yleens\u00e4 nimenomaan generatiivinen teko\u00e4ly \u2013 on nostettu ehk\u00e4 keskeisimm\u00e4ksi vihamielist\u00e4 informaatiovaikuttamista voimistavaksi tekij\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa teko\u00e4lyn vaikutusta voidaan l\u00e4hesty\u00e4 esimerkiksi nelj\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta: [1] teko\u00e4ly skaalautuvan sis\u00e4ll\u00f6ntuotannon ja ep\u00e4aidon median mahdollistajana, [2] teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 aiempaa huomattavasti tehokkaammassa ja tarkemmassa kohdentamisessa, personoinnissa ja luonnolliseen keskusteluun sulautuvana vaikuttajana, [3] teko\u00e4ly erilaisilla alustoilla toimivana polarisaation voimistajana ja [4] teko\u00e4ly kyber- ja informaatioturvallisuuden rajapinnan toimijana, joka mm. erilaisten kyberhuijausten ja tietomurtojen v\u00e4lineen\u00e4 rapauttaa digitaaliseen maailmaan ja viestint\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ihin kohdistuvaa luottamusta.<\/p>\n\n\n\n

[1] T\u00e4m\u00e4n hetken keskustelussa yleisin teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4 uhka informaatiovaikuttamisen osalta on sen kyky tuottaa uskottavia, mutta ep\u00e4aitoja mediasis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 (teksti\u00e4, kuvaa, \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja videota) nopeasti ja tehokkaasti. T\u00e4h\u00e4n liittyen puhutaan varsinkin audiovisuaalisten sis\u00e4lt\u00f6jen kyseess\u00e4 ollen syv\u00e4v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksist\u00e4 (deepfake<\/em>). Teko\u00e4lymallien kyvykkyys t\u00e4llaisessa tuotannossa kehittyy koko ajan, ja teko\u00e4lyll\u00e4 tuotetun materiaalin erottaminen aidosta, orgaanisesta materiaalista onkin yh\u00e4 vaikeampaa. T\u00e4m\u00e4 kuormittaa sek\u00e4 kansalaisten ett\u00e4 median arviointikyky\u00e4. Toisaalta tulee ottaa huomioon, ett\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4llaisen ep\u00e4aidon materiaalin havaitsemisessa ja torjunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka teko\u00e4lyll\u00e4 tuotetun ep\u00e4aidon materiaalin tunnistaminen on yksil\u00f6ille yh\u00e4 vaikeampaa, on mahdollista, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tietoisuus sellaisen olemassaolosta lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden varovaisuutta ja huolellisuutta suhtautumisessa esimerkiksi kiistanalaiseen tai voimakkaita tunteita aiheuttavaan materiaaliin. T\u00e4llaisen l\u00e4ht\u00f6oletuksen omaksuminen on keskeinen osa teko\u00e4lylukutaitoa, jonka tasosta huolehtiminen on nykyisess\u00e4 yhteiskunnassa ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. N\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 samalla tavoin kuin suomalaisille on aktiivisesti kerrottu esimerkiksi kyberturvallisuudesta ja digitaalisen maailman uhista ja niilt\u00e4 suojautumisesta, tulisi vastaavalla tavalla huolehtia my\u00f6s teko\u00e4lylukutaidon kehittymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

[2] Yksi digitaalisen viestinn\u00e4n ja vaikuttamisen tehokkuuteen liittyvist\u00e4 keskeisimmist\u00e4 ominaisuuksista on mahdollisuus eritt\u00e4in tehokkaaseen, tarkkaan ja taloudellisesti kannattavaan kohdentamiseen ja differointiin. Teko\u00e4lysovellukset tehostavat kohdentamista ja differointia entisest\u00e4\u00e4n: niiden avulla voidaan luoda yksil\u00f6ist\u00e4 aiempaa tarkempia profiileja perustuen yksil\u00f6ist\u00e4 julkisesti saatavilla oleviin tietoihin ja heid\u00e4n digitaaliseen jalanj\u00e4lkeens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken teko\u00e4lykehityksen alueita on laajojen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien (large behavioural model<\/em>) kehitt\u00e4minen. Ne laajentavat perinteisten laajojen kielimallien kyky\u00e4 kohti teko\u00e4ly\u00e4, joka ei ainoastaan tuota kielt\u00e4, vaan my\u00f6s havainnoi, oppii ja toimii my\u00f6s fyysisess\u00e4 maailmassa. Malleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kahdessa eri p\u00e4\u00e4kontekstissa: robotiikassa ja ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen mallintamisessa \u2013 siis esimerkiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja toimintojen ennakoinnissa. Strategisessa ennakoinnissa ja osittain my\u00f6s tieteel\u00adlisess\u00e4 tutkimuksessa informaatiovaikuttaminen ja -sodank\u00e4ynti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin kognitiivisena ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen kohdistuvana toimintana, ja esimerkiksi Nato on valmistellut t\u00e4h\u00e4n liittyen erityisen kognitiivisen sodank\u00e4ynnin konseptimallin. Laajojen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien avulla on mahdollista mallintaa, miten ihmiset tai ryhm\u00e4t reagoivat \u00e4rsykkeisiin, miten toiminta etenee ajassa ja kuinka k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan optimoida ja ohjata. Informaatio- ja erityisesti kognitiivisen sodank\u00e4ynnin n\u00e4k\u00f6kulmasta oleellisia ovat juuri n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t \u2013 yksil\u00f6iden havainnot, vasteet, reaktiot ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Ei voidakaan sulkea pois mahdollisuutta, ett\u00e4 laajojen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomallien avulla yksil\u00f6iden vihamielist\u00e4 manipulointia voidaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin automatisoida ja skaalata. Huomionarvoista t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 on se, ett\u00e4 kun laajat kieli- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 samanaikaisesti, on mahdollista, ett\u00e4 teko\u00e4lysovellukset yh\u00e4 useammin pystyv\u00e4t osallistumaan ja sulautumaan osiksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 luonnollisia keskusteluita ilman, ett\u00e4 muut keskustelun osapuolet huomaavat osan keskustelijoista olevan teko\u00e4lybotteja.<\/p>\n\n\n\n

[3] Vihamielisen informaatiovaikuttamisen teholle keskeist\u00e4 ei ole vain sen sis\u00e4lt\u00f6, vaan my\u00f6s se, miss\u00e4 ja kuinka sit\u00e4 jaellaan. Keskeisin vihamielisen informaatiovaikuttamisen jakelukanava t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on sosiaalinen media ja sen eri alustat. Sosiaalisen median alustojen toiminta \u2013 ja samalla mm. yksil\u00f6iden n\u00e4kem\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n valinta ja kohdentaminen perustuu pitk\u00e4lle vietyyn ja monimutkaiseen algoritmiikkaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki sosiaalisen median alustat ovat kaupallisia toimijoita, mist\u00e4 johtuen niiden toiminnan tavoitteena ei olekaan esimerkiksi yksil\u00f6n kannalta mahdollisimman laadukkaan, kiinnostavan ja hy\u00f6dyllisen sis\u00e4ll\u00f6n tarjoaminen, vaan oman tulovirtansa ja sit\u00e4 kautta tuloksensa maksimoiminen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saadaan viett\u00e4m\u00e4\u00e4n alustoilla mahdollisimman paljon aikaa ja toimimaan siten, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 voidaan luoda mahdollisimman tarkka ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen profiili, johon perustuvaa kohdistamista alusta voi sitten myyd\u00e4 mainostaja-asiakkailleen. T\u00e4st\u00e4 johtuen alustojen algoritmeihin perustuvat suositteluj\u00e4rjestelm\u00e4t ja n\u00e4kyvyysmekanismit korostavatkin tyypillisesti esimerkiksi voimakkaita tunteita her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4n poleemisia ja kiistanalaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joilla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saadaan helpommin reagoimaan ja pysym\u00e4\u00e4n alustoilla. Algoritmit my\u00f6s oppivat nopeasti, millaisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 kukin yksil\u00f6 pit\u00e4\u00e4, ja alkavat tarjota lis\u00e4\u00e4 samanlaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa yksil\u00f6n alustalla kohtaamien n\u00e4k\u00f6kulmien yksipuolistumiseen, vastakkaisten n\u00e4kemysten v\u00e4henemiseen ja oman ryhm\u00e4identiteetin vahvistumiseen. Algoritmien luomat suodatuskuplat ja kaikukammiot yhdistettyn\u00e4 sosiaalisen toiminnan dynamiikkaan luovat ja vahvistavat my\u00f6s kognitiivisia vinoumia. Kaikki edell\u00e4 kuvattu yhdess\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 yksil\u00f6n kokemus h\u00e4nt\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien yhteis\u00f6jen ja yhteiskuntien moninaisuudesta heikkenee, mik\u00e4 voi johtaa v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja arvioihin moniin yhteiskunnallisiin ja muihin teemoihin liittyen.<\/p>\n\n\n\n

[4] Viestinn\u00e4llisesti teko on monissa tapauksissa huomattavasti voimakkaampi viesti kuin pelkk\u00e4 viesti. T\u00e4st\u00e4 johtuen esimerkiksi monilla kybermaailman tapahtumilla, esimerkiksi erilaisilla huijauksilla, tietomurroilla ja palvelunestohy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4, voi viestinn\u00e4llisesti olla yhteiskunnassa huomattavasti suurempi merkitys kuin mit\u00e4 niill\u00e4 on faktisina tekoina. Teko\u00e4ly on nykyisin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa erilaisten kyberhy\u00f6kk\u00e4yksien toteuttamisessa \u2013 esimerkiksi haavoittuvuuksien etsimisess\u00e4 ja varsinaisten teknisten hy\u00f6kk\u00e4ysten toteuttamisessa. T\u00e4st\u00e4 johtuen kyberhy\u00f6kk\u00e4ysten volyymi on kasvanut ja kasvanee my\u00f6s tulevaisuudessa, vaikka vastaavia teko\u00e4lymenetelmi\u00e4 voidaan luonnollisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kyberturvallisuuden vahvistamiseen ja hy\u00f6kk\u00e4ysten torjumiseen. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti mahdollisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset tekev\u00e4t kyberturvallisuuteen liittyvist\u00e4 poikkeustilanteista kansalaisten keskuudessa nykyist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4, mik\u00e4 voi puolestaan johtaa digitaaliseen maailmaan kohdistuvan ja yleisen luottamuksen v\u00e4henemiseen. Erityisen ongelmallista on se, jos kyberhy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi kohdistuvan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteiskunnan elint\u00e4rkeisiin palveluihin ja kriittiseen infrastruktuuriin, koska yksil\u00f6iden luottamus oman arjen sujumiseen on monessa suhteessa kaiken muunkin luottamuksen pohja.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan vakaudesta<\/em> puhuttaessa voidaan esitetty\u00e4 teemaa tarkastella kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siit\u00e4, miten edell\u00e4 kuvatut vihamieliseen informaatiovaikuttamiseen liittyv\u00e4t teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4mistavat vaikuttavat yhteiskunnan vakauteen ja toisaalta siit\u00e4, kuinka teko\u00e4ly sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n vaikuttaa yhteiskunnan vakauteen esim. muuttaessaan talouden, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan rakenteita.<\/p>\n\n\n\n

Vihamielisen informaatiovaikuttamisen seurauksena tapahtuva yhteiskunnallisen vakauden heikentyminen johtuu ennen kaikkea luottamuksen v\u00e4henemisest\u00e4. Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin ollut perinteisesti luottamusyhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat paitsi toisiinsa, niin my\u00f6s turvallisuus- ja muihin viranomaisiin sek\u00e4 erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Viime vuosikymmenten aikana yhteiskuntamme toimivuuden taustalla oleva luottamus on muuttanut muotoaan: kun luottamus aiemmin kohdistui tyypillisesti toisiin ihmisiin ja perustui paikallisiin yhteis\u00f6ihin, niin nykyisin luottamuksen kohteena ovat yh\u00e4 useammin hyvin abstraktit j\u00e4rjestelm\u00e4t, jotka muodostuvat usein paitsi kansalaisille t\u00e4ysin vieraista yksil\u00f6ist\u00e4, niin my\u00f6s erilaisista muista toimijoista, esimerkiksi yrityksist\u00e4, viranomaisista ja teknologioista, jotka huolehtivat mm. kriittisen infrastruktuurimme toimivuudesta. Voidaan puhua vahvasta (thick<\/em>) ja heikosta (thin<\/em>) luottamuksesta. Kun luottamus yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 instituutioihin ja toisaalta niin toisiin kansalaisiin kuin esimerkiksi erilaisiin teknisiin j\u00e4rjestelmiinkin alkaa murentua, alkaa yhteiskunnallinen vakauskin heikenty\u00e4. Yhteiskuntaan ja sen toimintoihin tulee my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 kitkaa, joka tekee yhteiskunnan toiminnasta vaikeampaa, hitaampaa ja kustannustehottomampaa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 vihamielinen informaatiovaikuttaminen ja ns. episteeminen ep\u00e4varmuus vaikuttavat my\u00f6s yksil\u00f6iden, yhteis\u00f6jen, organisaatioiden ja viranomaisten tilannetietoisuuteen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokykyyn. V\u00e4\u00e4r\u00e4 tai manipuloitu tieto saattaa viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 reagointia, ohjata resursseja v\u00e4\u00e4rin tai jopa est\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kokonaan. Ven\u00e4l\u00e4iseen sotilaalliseen ajatteluun kuuluu olennaisena osana jo Neuvostoliiton ajalta per\u00e4isin oleva refleksiivisen hallinnan k\u00e4site. Refleksiivisen hallinnan keskeisin tavoite on vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttaminen siten, ett\u00e4 vastustaja saadaan tekem\u00e4\u00e4n omalta kannaltaan haitallisia, mutta vaikuttajan kannalta suotuisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai siten, ett\u00e4 vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko heikentyy, hidastuu tai estyy kokonaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 refleksiiviseen kontrolliin kuuluvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kuormittaminen luomalla mahdollisimman ep\u00e4selv\u00e4 tilanne, n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevien vaihtoehtojen rajaaminen sek\u00e4 paineen luominen tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n kannalta ep\u00e4edulliseen aikaan ja puutteellisella informaatiolla. Teko\u00e4ly\u00e4 on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 toimintamallissa informaatioymp\u00e4rist\u00f6n monimutkaisuuden lis\u00e4\u00e4miseen ja sit\u00e4 kautta tilannekuvan sumentamiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin heikent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 globaalisti selkeimmin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 oleva informaatioymp\u00e4rist\u00f6jen manipuloinnin ja erilaisten disinformaa\u00adtiokampan\u00adjoi\u00adden yhteiskunnallinen seuraus on erilaisten polarisaatioiden ja vastakkainasettelujen lis\u00e4\u00e4ntyminen. Esimerkiksi Yhdysvaltain politiikassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, kuinka vuoden 2016 presidentinvaaleista alkaen yhteiskunnalliset jakolinjat ovat syventyneet, sis\u00e4inen koheesio v\u00e4hentynyt ja eri toimijoiden kompromissikyky on v\u00e4hentynyt. Yhdysvalloissa vuosina 2017-2024 toteutetut laajat perinpohjaiset tutkinnat ovat osoittaneet, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Yhdysvaltoihin kohdistunut vihamielinen informaatiovaikuttaminen on ollut pitk\u00e4kestoista, monikanavaista ja valtiolliselta tasolta strategisesti johdettua. Sen tavoitteena on ollut erityisesti yhteiskunnallisten jakolinjojen syvent\u00e4minen ja luottamuksen heikent\u00e4minen. Vastaavaa toimintaa on havaittu my\u00f6s Euroopassa, ja arvioni on, ett\u00e4 teko\u00e4ly on omiaan tehostamaan sek\u00e4 monimutkaistamaan ja -puolistamaan t\u00e4t\u00e4 toimintaa tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly yhteiskunnan rakenteiden muuttajana. <\/em>Teko\u00e4ly n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleisesti murroksellisena eli disruptiivisena teknologiana. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sen odotetaan aiheuttavan useilla aloilla murroksia ja muuttavan ratkaisevasti yhteiskunnallisia rakenteita. Disruptiivisten teknologioiden aiheuttamia murroksia on historiassa koettu paljonkin. N\u00e4ihin murroksiin liitet\u00e4\u00e4n tyypillisesti it\u00e4valtalais-yhdysvaltalaisen taloustieteilij\u00e4 Joseph Schumpeterin esittelem\u00e4 luovan tuhon (sch\u00f6pferische Zerst\u00f6rung<\/em>) k\u00e4site, jolla h\u00e4n tarkoittaa, kuinka uusi vallankumouksellinen teknologia tuhoaa aiemman ja tarpeettomaksi k\u00e4yneen. Aiemman tarpeettomaksi k\u00e4yv\u00e4n teknologian mukana tuhoutuu usein my\u00f6s esimerkiksi ty\u00f6n ja talouden rakenteita, mik\u00e4 saattaa tyypillisesti aiheuttaa laajaakin ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. T\u00e4llainen kehitys on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s teko\u00e4lyyn ja sen k\u00e4yt\u00f6n laajenemiseen liittyen. Asiantuntijoiden arviot kehityksen nopeudesta ja laajuudesta vaihtelevat merkitt\u00e4v\u00e4sti: jotkut odottavat jokseenkin radikaaleja muutoksia jopa kuukausien aikaj\u00e4nteell\u00e4, joidenkin muiden mielest\u00e4 kehitys on t\u00e4t\u00e4 selv\u00e4sti hitaampi. Oma n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 teko\u00e4ly aiheuttaa suomalaiseenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n rakennemuutoksen, joka voi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 voimakas kuin 1980-1990-lukujen rakennemuutos. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevassa rakennemuutoksessa on se, ett\u00e4 se kohdistuu merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s asiantuntijaty\u00f6h\u00f6n ja -aloihin, joita aiemmin on pidetty erilaisten muutosten n\u00e4k\u00f6kulmasta suhteellisen vakaina.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltalainen taloustieteilij\u00e4 Erik Brynjolfsson[a]<\/a> ym. ovat kirjoittaneet edell\u00e4 kuvattuun rakennemuutokseen liittyen kanarialinnuista hiilikaivoksessa. Aiemmin kaivosmiehet veiv\u00e4t kanarialintuja hiilikaivoksiin, koska linnut reagoivat myrkyllisiin kaasuihin paljon ihmist\u00e4 herkemmin. Kun lintu lakkasi laulamasta, se oli ensimm\u00e4inen signaali n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaarasta. Brynjolfsson ym. kuvaavat kanarialintuina ammatteja, joihin teko\u00e4ly vaikuttaa ensimm\u00e4isen\u00e4 ja ty\u00f6nkuvia, joissa teko\u00e4lyn aiheuttamat muutokset n\u00e4kyv\u00e4t nopeasti. Ne ovat indikaattoreita laajemmasta muu\u00adtok\u00adsesta, joiden avulla on mahdollista ennakoida, kuinka laajasti ja nopeasti ty\u00f6markkinat ja niiden rakenteet ovat muuttumassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi esimerkiksi silt\u00e4, ett\u00e4 Suomessakin korkeakoululuista valmistuvien nuorten siirtymisess\u00e4 ty\u00f6markkinoille on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kitkaa, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kuvatun kaltaisena hiljaisena signaalina ty\u00f6markkinoilla alkaneesta muutoksesta: teko\u00e4ly on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n monissa sellaisissa ty\u00f6nkuvissa, jotka ovat perinteisesti olleet vastavalmistuneen asiantuntijan ensimm\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisess\u00e4 teko\u00e4lymurroksessa on monia samoja piirteit\u00e4 kuin teollistumisen alkuvaiheessa: yleisesti tuottavuus kasvaa uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton seurauksena, mutta monilla aloilla palkat ja ty\u00f6mahdollisuudet eiv\u00e4t kasva vastaavasti, vaan ne voivat jopa v\u00e4henty\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyen puhutaan ns. Engelsin paussista, joka termin\u00e4 alun perin kuvasi teollisen vallankumouksen aikaa erityisesti Isossa-Britanniassa 1790-1840. T\u00e4lle ajalle oli tyypillist\u00e4, ett\u00e4 suuren kansalaisjoukon toimeentulo heikentyi teknologisen murroksen takia, ennen kuin yhteiskunta pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 alkoi vaurastua. Teollisen vallankumouksen aiheuttaman murroksen seurauksena mm. k\u00f6yhyys lis\u00e4\u00e4ntyi, elinolot huononivat merkitt\u00e4v\u00e4sti, esiintyi levottomuuksia ja v\u00e4kivaltaisia protesteja ja tapahtui poliittista radikalisoitumista. Olot rauhoittuivat ja vakautuivat erilaisten politiikkatoimien, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisten muutosten ja yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena 1800-luvun puoliv\u00e4liin tultaessa.<\/p>\n\n\n\n

Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevassa teko\u00e4lymurroksessa teknologia korvaa yh\u00e4 enemm\u00e4n asiantuntijaty\u00f6t\u00e4, ja mm. ty\u00f6voiman osaamisvaatimukset muuttuvat nopeammin kuin koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4. Ne, joilla on p\u00e4\u00e4syt p\u00e4\u00e4omaan, dataan ja teknologiaan hy\u00f6tyv\u00e4t eniten. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Euroopan ja Suomen asema ei ole optimaalinen.  Yhteiskunnallisen vakauden n\u00e4k\u00f6kulmasta on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4lymurroksen aiheuttaman uuden Engelsin paussin uskotaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ty\u00f6markkinoiden polarisaatiota, aiheuttavan uudenlaisia paineita asiantuntijoiden muodostamalle yhteiskunnan keskikerrokselle sek\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4n luottamusta mm. yhteiskunnallisiin instituutioihin, kun ne eiv\u00e4t esimerkiksi hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4n kautta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty kompensoimaan tiettyjen kansalaisryhmien todellisia tai koettuja menetyksi\u00e4, jotka ovat omiaan aiheuttamaan paitsi taloudellista, niin my\u00f6s psykologista ep\u00e4varmuutta. T\u00e4t\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi esimerkiksi yhteiskunnallisten polarisaatioiden ja jakolinjojen luomiseen mm. vihamielisen informaatiovaikuttamisen keinoin. N\u00e4kemykseni mukaan erityisen heikossa ja haavoittuvaisessa asemassa t\u00e4ss\u00e4 ovat nuoremmat ik\u00e4luokat.  <\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevan perusteella vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4ly ja sen aiheuttama murros yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 informaatiovaikuttamisessa ja toisaalta yhteiskunnan vakauteen liittyen olisivat ennen kaikkea negatiivisia asioita. T\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4kemykseni mukaan varsinkaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa. Meid\u00e4n on kuitenkin syyt\u00e4 varautua siihen, ett\u00e4 teko\u00e4lymurros vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja varsinkin alkuvaiheissa tilanne voi olla se, ett\u00e4 hyvin monelle suomalaiselle n\u00e4m\u00e4 vaikutukset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kielteisin\u00e4. Teko\u00e4lymurroksen aiheuttamat muutokset saattavat vaikuttaa yhteiskuntaan my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n \u2013 teollisen vallankumouksen j\u00e4lkeinen Engelsin paussi kesti viisi vuosikymment\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vihamielisen informaatiovaikuttamisen torjunnassa teko\u00e4ly on vastavaikuttaja itselleen. Sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 automaattisessa sis\u00e4ll\u00f6n analyysiss\u00e4 ja poikkeamien tunnistamisessa, narratiivien ja erilaisten vaikuttamiskampanjoiden kartoittamisessa, manipuloiden ja keinotekoisen sis\u00e4ll\u00f6n tunnistamisessa, sosiaalisen dynamiikan, verkostojen ja toiminnan analyysiss\u00e4, reaaliaikaisena varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 ja vastatoimien kehitt\u00e4misen tukena. Teko\u00e4ly on siis samanaikaisesti sek\u00e4 voima ett\u00e4 vastavoima \u2013 riippuen siit\u00e4, kuka sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mihin tarkoitukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kuvaamani teko\u00e4lyn aiheuttaman perustavaa laatua olevan yhteiskunnallisen murroksen hallinnassa teko\u00e4lyll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ei k\u00e4sitykseni mukaan ole keskeisint\u00e4 roolia, vaan sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisten ratkaisujen kehitt\u00e4misen ja toteuttamisen tukena. Teko\u00e4lymurroksen hallinnassa keskeist\u00e4 on poliittisen ja yhteiskunnallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toimintakyky murroksen riitt\u00e4v\u00e4n ja sen vaikutusten riitt\u00e4v\u00e4n aikaisessa tunnistamisessa sek\u00e4 proaktiivisissa toimissa murroksen vaikutusten hallitsemiseksi \u2013 murros itsess\u00e4\u00e4n ei ole estett\u00e4viss\u00e4. Suomella ja suomalaisella yhteiskunnalla on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni edess\u00e4 projekti uuden hallitun rakennemuutoksen toteuttamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa keskeisint\u00e4 minusta on a) riitt\u00e4v\u00e4, selke\u00e4 ja laadukas strateginen ohjaus, b) julkisen sektorin kyvykkyyksien ja reagointikyvyn vahvistaminen, c) demokratian ja yhteiskunnallisen luottamuksen yll\u00e4pito ja vahvistaminen yh\u00e4 paineisemmassa tilanteessa, d) koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen, e) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja siell\u00e4 jo olevien osaamisen varmistaminen ja uudistaminen sek\u00e4 f) riitt\u00e4v\u00e4, muttei liiallinen eettinen ja oikeudellinen s\u00e4\u00e4ntely. Edell\u00e4 kuvatut toimenpiteet edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista ja kilpailullista kyvykkyytt\u00e4, jonka varmistaminen on oleellista, mutta jonka varmistamisessa huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen yhteiskunnan resilienssin yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, 23. helmikuuta 2026<\/p>\n\n\n\n

Kunnioittavasti,<\/p>\n\n\n\n

Panu Moilanen<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[a]<\/a> Brynjolfsson, E., Chandar, B. & Chen. R. (2025). Canaries in the Coal Mine? Six Facts About the Recent Employment Effects of Artificial Intelligence. Stanford Digital Economy Lab.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kuuli minua perjantaina 27.2.2026 teko\u00e4lyyn, informaatiovaikuttamiseen ja yhteiskunnan vakauteen liittyen. Lausunnossani tuon esiin, ett\u00e4 teko\u00e4ly muuttaa paitsi informaatiovaikuttamisen keinoja niin my\u00f6s yhteiskunnan rakenteita tavalla, joka voi heikent\u00e4\u00e4 luottamusta ja yhteiskunnallista vakautta. Korostan, ett\u00e4 teko\u00e4ly voi lis\u00e4t\u00e4 vihamielist\u00e4 informaatiovaikuttamista, polarisaatiota ja kyberuhkia, mutta se toimii samalla my\u00f6s vastavoimana niiden torjunnassa. Keskeist\u00e4 ei kuitenkaan ole … <\/p>\n

Read more ”Teko\u00e4ly, informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan vakaus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15,11,18,10],"tags":[],"class_list":["post-437","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-informaatiosodankaynti","category-kognitiivinen-sodankaynti","category-koulutus","category-turvallisuus","category-yliopisto"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=437"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":444,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions\/444"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}