{"id":430,"date":"2026-01-18T11:37:12","date_gmt":"2026-01-18T09:37:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=430"},"modified":"2026-01-18T16:07:30","modified_gmt":"2026-01-18T14:07:30","slug":"suomi-ja-turvallisuus-pitaako-olla-huolissaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=430","title":{"rendered":"Suomi ja turvallisuus – pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?"},"content":{"rendered":"\n

\u00c4\u00e4neseudun maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6t viettiv\u00e4t yhteisi\u00e4 juhliaan lauantaina 17.1.2026 j\u00e4rjest\u00e4en kaikille avoimen turvallisuusseminaarin. Minulla oli kunnia olla yksi seminaarin alustajista ja osallistua sen paneelikeskusteluun. T\u00e4m\u00e4 on seminaarissa pit\u00e4m\u00e4ni alustus. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olemme jo useamman vuoden el\u00e4neet monikriisiaikaa, joka on aiheuttanut ep\u00e4varmuutta ja tuonut turvallisuuspuheen erottamattomaksi osaksi arkea. Turvallisuudesta puhutaan perinteisesti negaatioiden kautta. Turvallista on se, ett\u00e4 onnettomuuksia ei tapahdu, tartuntatauti ei levi\u00e4 tai suurvalta ei valloita aluetta, joka sille ei kuulu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 arkemme on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. T\u00e4st\u00e4 huolimatta suomalaisten kokema turvattomuuden tunne on voimakkaampi kuin vuosikymmeniin.<\/p>\n\n\n\n

Turvallisuusuhat ovat sosiaalisesti rakentuneita, eiv\u00e4t objektiivisia tosiasioita. Kun jostain asiasta tai teemasta aletaan puhua turvallisuuskysymyksen\u00e4, se turvallistetaan. Useimmiten turvallistamisen taustalla on aito halu varmistaa, kehitt\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 turvallisuutta. Turvallistaminen voi olla kuitenkin my\u00f6s opportunistista tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 politisointia. Donald Trumpin Gr\u00f6nlanti-puheet ovat hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4inen? Ulkoinen? Rajaton? Laaja!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n hetken maailma on monimutkainen ja keskin\u00e4isriippuvainen. Kaikkien riskien tunnistaminen \u2013 hallitsemisesta puhumattakaan \u2013 ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Keskeiseksi tavoitteeksi nouseekin resilienssin rakentaminen jo ennen kriisej\u00e4. Turvallisuutta ei tulisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkastella siiloina: vaikka esimerkiksi meill\u00e4 Suomessa edelleen puhutaan mm. sis\u00e4isest\u00e4 ja ulkoisesta turvallisuudesta, on raja n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin h\u00e4ilyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viimeaikainen geopoliittisen tilanteen kiristyminen on johtanut siihen, ett\u00e4 turvallisuudesta puhuttaessa n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 on j\u00e4lleen kaventunut: nykyisess\u00e4 turvallisuuspuheessa painottuvat ennen kaikkea geopolitiikka ja sotilaallinen turvallisuus. Se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta se voi olla my\u00f6s riski. Vaikka geo- ja sotilaspolitiikka t\u00e4m\u00e4n hetken tilanteessa ansaitsevatkin huomiota, monet ennakointiraportit korostavat pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 keskeisimpin\u00e4 riskein\u00e4 muita kuin geo- ja sotilaspoliittisia riskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olenkin valinnut t\u00e4m\u00e4n puheenvuoroni l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ns. laajan turvallisuusk\u00e4sityksen. 1990-luvulta per\u00e4isin oleva malli on s\u00e4ilytt\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutensa melko hyvin. Siin\u00e4 tunnistetaan turvallisuuden ulottuvuuksina sotilaallinen, poliittinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuus. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on mielest\u00e4ni perusteltua puhua viel\u00e4 erikseen teknologisesta turvallisuudesta, jonka olenkin ottanut t\u00e4ss\u00e4 puheenvuorossani yhdeksi turvallisuuden ulottuvuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Sotilaallinen turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina suomalaisessakin keskustelussa on siis korostunut sotilaallinen turvallisuus. Siin\u00e4 on ennen kaikkea kyse sotilaspoliittisen ymp\u00e4rist\u00f6n kehittymisest\u00e4 ja valtion selviytymisest\u00e4 erilaisten sotilaallisten uhkien paineessa \u2013 \u00e4\u00e4ritilanteessa aseellisen konfliktin osapuolena.<\/p>\n\n\n\n

Suomen sotilaallinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut voimakkaasti. Jo pitk\u00e4\u00e4n tunnistettu Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hialueilleen aiheuttama uhka konkretisoitui Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua laajan hy\u00f6kk\u00e4yksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomen vastaus t\u00e4h\u00e4n oli nopea hakeutuminen Naton j\u00e4seneksi ja aiempaakin voimakkaampi panostaminen kansalliseen puolustukseen.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssotaakin voimakkaampi murros geo- ja sotilaspoliittisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut Donald Trumpin toisen kauden alettua vuosi sitten. Kuluneen vuoden aikana on menetetty varmuus aiemman kansainv\u00e4lisen s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuudesta ja jopa olemassaolosta.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat on useiden asiantuntijoiden mukaan kehittynyt illiberaaliksi demokratiaksi \u2013 yhteiskunnaksi, joka on demokratian ja diktatuurin v\u00e4limuoto. Siin\u00e4 vahva johtaja \u2013 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Donald Trump \u2013 ohjaa suoraan ja peitetysti demokraattiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hallintosysteemi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ja Euroopan kannalta tosiasia on, ettei Yhdysvaltoihin liittolaisena ja Naton vahvimpana toimijana voida en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luottaa. Joulukuussa 2025 Yhdysvallat julkaisi lis\u00e4ksi uuden kansallisen turvallisuuden strategiansa, jossa se kertoo, kuinka surkeassa tilassa Eurooppa on ja kuinka v\u00e4\u00e4rin el\u00e4mme el\u00e4mi\u00e4mme. Yhdysvallat ilmoittaa avoimesti aikovansa sekaantua eurooppalaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon \u201dkorjatakseen Euroopan kurssia\u201d. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen ja Euroopan on kaikin tavoin mahdollisimman nopeasti vahvistettava omaa puolustuskyky\u00e4\u00e4n ja suvereniteettiaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomelle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa vahvan kansallisen puolustuskyvyn yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 jatkossakin. Lis\u00e4ksi edess\u00e4 on my\u00f6s liittolaissuhteiden realistinen uudelleentarkastelu: vain vuosi sitten hyv\u00e4ksytty puolustusselonteko ei ole vanhentunut kauniisti.<\/p>\n\n\n\n

Poliittinen turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Poliittisessa turvallisuudessa on kyse valtioiden pysyvyydest\u00e4 ja vakaudesta. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tilanne Suomessa on hyv\u00e4: olimme pitk\u00e4\u00e4n Fund for Peace -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tutkimuksen<\/a> mukaan maailman vakain valtio. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olemme sijalla kaksi \u2013 edellemme on kiilannut Norja. My\u00f6s muut Pohjoismaat kuuluvat maailman vakaimpien valtioiden joukkoon.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitussa tutkimuksessa valtioiden vakautta arvioidaan nelj\u00e4n eri osa-alueen kautta. Vakauteen vaikuttavat sis\u00e4inen koheesio, valtion sosiaalinen kest\u00e4vyys sek\u00e4 taloudellinen ja poliittinen tilanne.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on viimeisten parin vuosikymmenen aikana tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4 muutos. Poliittinen keskustelu on siirtynyt konsensushakuisesta, asiantuntijavetoisesta ja perinteisen median ohjaamasta mallista kohti tunnepitoisempaa, polarisoituneempaa ja sosiaalisen median logiikkaa noudattavaa tapaa.<\/p>\n\n\n\n

Liian usein tavoitteena on vastakkainasettelujen hakeminen: sen sijaan, ett\u00e4 pyritt\u00e4isiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteinen, kaikkia tyydytt\u00e4v\u00e4 ratkaisu, on l\u00e4ht\u00f6kohtana avoimen vihamielinen me vastaan ne -tilanne, jossa tavoitteena ei ole vain oma voitto, vaan my\u00f6s vastapuolen n\u00f6yryytt\u00e4minen ja nujertaminen.<\/p>\n\n\n\n

Varoittavia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mihin t\u00e4llainen poliittinen kulttuuri pahimmillaan johtaa, l\u00f6ytyy Euroopastakin, ja viimeisen vuoden aikana tapahtunut yhdysvaltalaisen demokratian rapautuminen sai sekin alkunsa nimenomaan vastakkainasetteluja korostavan poliittisen kulttuurin noususta.<\/p>\n\n\n\n

Vastakkainasetteluilla ei edistet\u00e4 koko yhteiskunnan ja maan menestyst\u00e4 ja hyvinvointia. Suomi valtiona on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monessa suhteessa kriisiss\u00e4, jota k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman kriisit. Kriisist\u00e4 selvi\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 aitoa yhdess\u00e4 tekemist\u00e4, kompromissihalukkuutta ja pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnittelua. N\u00e4m\u00e4 taas edellytt\u00e4v\u00e4t poliittisen kulttuurimme muutosta, paluuta konsensuksen kulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n

Taloudellinen turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taloudellisessa turvallisuudessa on kyse taloudellisista resursseista riitt\u00e4v\u00e4n taloudellisen hyvinvoinnin ja elinolojen saavuttamiseksi. Suomella on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa huomattavia haasteita. Taloutemme ei ole reaalisesti kasvanut l\u00e4hes kahteen vuosikymmeneen, julkisen talouden velkaantumisaste on korkeampi kuin koskaan aiemmin ja ty\u00f6tt\u00f6myysasteemme on pahin koko Euroopan unionissa.<\/p>\n\n\n\n

Syit\u00e4 ja syyllisi\u00e4 huonoon taloudelliseen tilanteeseen on haettu aktiivisesti. Paitsi, ett\u00e4 se edellinen hallitus on aina ilmeinen syyllinen, on talouskurjuutta selitetty niin ulkoisilla talousshokeilla, v\u00e4est\u00f6nkehityksell\u00e4 kuin liian s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isell\u00e4 kansallakin. Jatkuva pessimistinen talouspuhe yhdistettyn\u00e4 kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmiin on yhdess\u00e4 ulkoisten tekij\u00f6iden kanssa johtanut yleiseen apatiaan.<\/p>\n\n\n\n

Ilmiselv\u00e4\u00e4 ratkaisua talouden ongelmien ratkaisemiseen ei ole \u2013 jos olisi, emme olisi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa avainasemassa on yhdess\u00e4 tekeminen. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 el\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4mmin, varmistaa suomalaisen osaamisen kehittyminen ja uudistaa niin talouden kuin yhteiskunnankin rakenteita. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa uusia nokioita, koneita, supercellej\u00e4 \u2013 ja yksisarvisia. Niiden luomiseen on mahdollisuuksia meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomessakin.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallinen turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallinen turvallisuus liittyy esimerkiksi yhteiskunnalliseen vakauteen, kansalliseen identiteettiin sek\u00e4 jaettuihin arvoihin ja tavoitteisiin. Maailman talousfoorumin viime vuonna julkaistun globaalin riskiraportin<\/a> mukaan yhteiskunnalliset riskit ovat vaikutuksiltaan kaikkein vakavimpia riskej\u00e4 niin lyhyell\u00e4 kuin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. Raportissa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota erityisesti ep\u00e4tasa-arvoisuuteen ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon, koska ne voivat potentiaalisesti aiheuttaa yhteiskunnallista ep\u00e4vakautta ja edelleen poliittisia ja geostrategisia levottomuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden varmistamiseen tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 Suomessa nykyist\u00e4 selv\u00e4sti enemm\u00e4n huomiota. Suomalainen yhteiskunta on polarisoitunut ja polarisoituu. Polarisaatio on havaittavissa l\u00e4hes kaikilla osa-alueilla, esimerkiksi ty\u00f6markkinoilla, tulotasossa ja toimeentulossa, koulutustasossa, terveydess\u00e4 sek\u00e4 terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudessa, demokraattisessa osallistumisessa\u2026 Listaa voisi valitettavasti jatkaa pitk\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Sitran viime vuonna julkaisemassa Suomen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n ennakointikatsauksessa<\/a> nostetaan yhdeksi viidest\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4st\u00e4 turvallisuuden kehityskulusta yhteiskunnallisen liiman rakoileminen. T\u00e4h\u00e4n liittyy affektiivisen polarisaation k\u00e4site. Sill\u00e4 tarkoitetaan tunnepohjaista, negatiivista suhtautumista toisia ryhmi\u00e4 kohtaan ja muiden kuin omaan ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien avointa halveksuntaa ja mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Affektiivista polarisaatiota esiintyy Suomessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin muissa maissa, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on uhka suomalaisen yhteiskunnan koheesiolle ja sit\u00e4 kautta turvallisuudelle. Affektiivinen polarisaatio voi johtaa mm. v\u00e4kivaltaisen radikalismin lis\u00e4\u00e4ntymiseen, vihapuheen ja viharikosten yleistymiseen sek\u00e4 demokratian haurastumiseen. T\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 ei yhteiskuntana ole varaa.<\/p>\n\n\n\n

Polarisointi voi olla my\u00f6s ase, ja esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n strategisessa ajattelussa vastustajien yhteiskuntien vakauden horjuttaminen on keskeisin vaikuttamisen keino. Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 ajattelussa sotilaallisen vaikuttamisen ulottuvuuksina n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perinteisen fyysisen ulottuvuuden rinnalla informaatioulottuvuus sek\u00e4 sosiaalis-kulttuurinen ja mentaalinen ulottuvuus.<\/p>\n\n\n\n

Informaatioulottuvuudessa toteutettavilla, ihmisten mieliin kohdistuvilla operaatioilla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan vastustajan kulttuuriin, arvoihin, perinteisiin k\u00e4sitteisiin, symboleihin ja myytteihin \u2013 koko kansalliseen narratiiviin ja identiteettiin, jotka pyrit\u00e4\u00e4n kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n tai tuhoamaan.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kaikkein merkitt\u00e4vimm\u00e4t turvallisuusriskit my\u00f6s Suomen kannalta liittyv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuuteen. Kaikkein vakavimpia n\u00e4ist\u00e4 riskeist\u00e4 ovat s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden aiheuttamat h\u00e4iri\u00f6t, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen ja ekosysteemien romahtaminen, maapalloj\u00e4rjestelmien kriittiset muutokset sek\u00e4 luonnonvarojen ehtyminen ja pula luonnonvaroista.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki ymp\u00e4rist\u00f6riskit ovat ihmisen toiminnan aiheuttamia, ja useimpien niiden taustalla on ilmastonmuutos, jonka mekin havaitsemme mm. kesien hellejaksoina, sadannan lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 ja vuodenaikojen v\u00e4listen erojen liudentumisena.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos ja ymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 rasitus aiheuttavat ja katalysoivat my\u00f6s muita turvallisuusriskej\u00e4. Arviot ilmastonmuutoksen aiheuttaman elinolojen heikkenemisen ja mm. siit\u00e4 seuraavien sotien aiheuttamasta, Eurooppaan kohdistuvasta pakolaispaineesta l\u00e4hivuosikymmenten aikana vaihtelevat kymmenist\u00e4 satoihin miljooniin.<\/p>\n\n\n\n

Arktinen alue on noussut 2000\u2011luvulla yhdeksi maailman geopolitiikan keskeisist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ist\u00e4, koska ilmastonmuutos avaa uusia merireittej\u00e4 ja luonnonvaroja, ja suurvallat \u2013 erityisesti Ven\u00e4j\u00e4, Yhdysvallat ja Kiina \u2013 kilpailevat vaikutusvallasta alueella. T\u00e4m\u00e4 kehitys n\u00e4kyy sotilaallisena varustautumisena, taloudellisena kiinnostuksena ja diplomatian j\u00e4nnittein\u00e4. Suomelle ja muille arktisen alueen maille t\u00e4m\u00e4 muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n turvallisuushaasteen.<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 kaikilla on vastuu ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuuden edist\u00e4misest\u00e4. Niin Suomen maana kuin meist\u00e4 jokaisen tulee jatkaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n tekemisemme yksin eiv\u00e4t maailmaa pelasta, mutta kannattaa muistaa, ett\u00e4 vihre\u00e4t valinnat ovat yleens\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6n itsens\u00e4 kannalta. Jo se tekee niist\u00e4 kannattavia.<\/p>\n\n\n\n

Teknologinen turvallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teknologia on kuin tuli \u2013 se on hyv\u00e4 renki, mutta huono is\u00e4nt\u00e4. Teknologia tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme helpompaa, hauskempaa ja turvallisempaa. Samalla se kuitenkin luo uusia riskej\u00e4 \u2013 esimerkiksi kyber- ja informaatioriskej\u00e4. Tulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa my\u00f6s teknologisia mullistuksia, joilla on merkitt\u00e4vi\u00e4 turvallisuusvaikutuksia, joihin meid\u00e4n tulee varautua.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly on tullut osaksi arkea aivan huomaamatta. Se ennustaa s\u00e4\u00e4t\u00e4, hoitaa asiakaspalvelua, lukee uutisia ja vastaa hyvinvointialueella puhelimeen. Vaikka teko\u00e4ly monessa mieless\u00e4 tuntuu jo nyt ihmekoneelta, on sen esiinmarssi vasta alussa. Teko\u00e4ly kehittyy jatkuvasti ja ottaa koko ajan tukevamman jalansijan niin yrityksiss\u00e4, yhteiskunnassa kuin arjessakin.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyyn liittyy my\u00f6s riskej\u00e4. Yleisesti teknologian kehitys aliarvioidaan pitk\u00e4ll\u00e4 ja yliarvioidaan lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa ja pyrki\u00e4 varmistamaan, ettei teko\u00e4lyn kehitys karkaa k\u00e4sist\u00e4. Er\u00e4\u00e4n naapurimaamme johtaja on todennut, ett\u00e4 se, joka hallitsee teko\u00e4ly\u00e4, hallitsee maailmaa. Ainakaan itse en haluaisi n\u00e4hd\u00e4 tuon miehen hallitsevan maailmaa teko\u00e4lyn avulla.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn ohella my\u00f6s kvanttilaskenta tuo mukanaan mullistuksen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se on viel\u00e4 kehittyv\u00e4 teknologia, mutta jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kvanttitietokoneet syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nykyiset tietokoneet. Se tarkoittaa nykyiseen verrattuna k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 laskentakapasiteettia, joka yhdistettyn\u00e4 teko\u00e4lyn kehitykseen muuttaa radikaalisti sit\u00e4, mit\u00e4 tietotekniikalla voidaan tehd\u00e4. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n asiassa mullistus ei ole vain positiivinen, vaan mm. tietoturva t\u00e4ytyy ajatella t\u00e4ysin uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Teknologia yhdess\u00e4 talouden kanssa on my\u00f6s uuden kylm\u00e4n sodan blokkien muodostaja. Uudessa kylm\u00e4ss\u00e4 sodassa vastakkain ovat ideologisten liittoutumien sijaan Washingtonin ja Pekingin ymp\u00e4rille muodostuvat taloudelliset ja teknologiset verkostot. Pienemm\u00e4t valtiot ja alueet joutuvat kallistumaan jommankumman verkoston puoleen tai tasapainottelemaan ep\u00e4vakaasti niiden v\u00e4liss\u00e4. Euroopan tilanne ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa ole helppo: suhde Yhdysvaltoihin on monimutkainen ja Kiinaan viile\u00e4, mutta Euroopan teknologiseen suvereniteettiin on viel\u00e4 matka \u2013 ehk\u00e4 liian pitk\u00e4 matka. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olemme teknologisesti t\u00e4ysin riippuvaisia Yhdysvalloista.<\/p>\n\n\n\n

Pointti 1 – Pidet\u00e4\u00e4n silm\u00e4mme auki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n sitten olla huolissamme kaikesta? Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 kyll\u00e4, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niist\u00e4 asioista, joista kannamme huolta juuri nyt. On siis kolmen pointin aika.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen pointti. Pidet\u00e4\u00e4n silm\u00e4mme auki, katsotaan kauas eik\u00e4 unohdeta kuuntelemista. Turvallisuus on muutakin kuin geopolitiikkaa, ja suurimmat muutokset aiheutuvat hitaista kehityskuluista. Mit\u00e4 useamman hiljaisen signaalin havaitsemme, sit\u00e4 parempi on tilannekuvamme Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan suunnasta.<\/p>\n\n\n\n

Pointti 2 – Ei kanneta huolta asioista, joille emme voi mit\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toinen pointti. Ei kanneta yksil\u00f6in\u00e4 huolta asioista, joille emme voi mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei mahdotonta. Ei altisteta itse\u00e4mme liikaa huonoille uutisille. Pidet\u00e4\u00e4n kiinni rutiineista. Ja muistetaan Mauno Koiviston sanat:<\/p>\n\n\n\n

\u201dJos kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kannattaako vai eik\u00f6 kannata, niin kyll\u00e4 yleens\u00e4 kannattaa. Yleens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on viisasta luottaa siihen, ett\u00e4 kaikki menee hyvin. Yleens\u00e4 se kannattaa siin\u00e4kin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pointti 3 – Tehd\u00e4\u00e4n parhaamme\u2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolmas pointti. Tehd\u00e4\u00e4n parhaamme niiss\u00e4 asioissa, joissa voimme vaikuttaa ja kehitet\u00e4\u00e4n itse\u00e4mme niin, ett\u00e4 parhaamme on jatkossa viel\u00e4kin parempi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa vastuun kantoa, varautumista ja yhteisen, hyv\u00e4n yhteiskunnan rakentamista. Juuri t\u00e4h\u00e4n on perustunut Suomen menestys aiemmin, ja t\u00e4h\u00e4n se perustuu my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Panu Moilanen<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4\u00e4neseudun maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6t viettiv\u00e4t yhteisi\u00e4 juhliaan lauantaina 17.1.2026 j\u00e4rjest\u00e4en kaikille avoimen turvallisuusseminaarin. Minulla oli kunnia olla yksi seminaarin alustajista ja osallistua sen paneelikeskusteluun. T\u00e4m\u00e4 on seminaarissa pit\u00e4m\u00e4ni alustus. Olemme jo useamman vuoden el\u00e4neet monikriisiaikaa, joka on aiheuttanut ep\u00e4varmuutta ja tuonut turvallisuuspuheen erottamattomaksi osaksi arkea. Turvallisuudesta puhutaan perinteisesti negaatioiden kautta. Turvallista on se, ett\u00e4 onnettomuuksia ei tapahdu, … <\/p>\n

Read more ”Suomi ja turvallisuus – pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,18],"tags":[],"class_list":["post-430","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maanpuolustus","category-turvallisuus"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=430"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/430\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":435,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/430\/revisions\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}