{"id":415,"date":"2025-08-31T20:15:20","date_gmt":"2025-08-31T17:15:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=415"},"modified":"2025-08-31T22:57:35","modified_gmt":"2025-08-31T19:57:35","slug":"auringonlaskun-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=415","title":{"rendered":"Auringonlaskun Suomi?"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4ytin t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 50 vuotta. Ihan n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 tulee kuluneeksi 30 vuotta siit\u00e4, kun aloitin yliopisto-opintoni ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuli kuluneeksi 25 vuotta siit\u00e4, kun siirryin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuulun siis X-sukupolveen, jonka vanhimmat j\u00e4senet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna 60 ja nuorimmat 45. Yhteist\u00e4 meille on se, ett\u00e4 olemme aikuistuneet 1980- ja 1990-luvuilla. Olemme kokeneet kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen, 1990-luvun suuren laman ja globalisaation.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olemme olleet ja olemme edelleen monessa suhteessa vastuussa Suomesta. Jos t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa arvioimme sit\u00e4, mit\u00e4 Suomessa ja Suomelle on vahtivuorollamme tapahtunut, ei syyt\u00e4 kummoiseen itsetyytyv\u00e4isyyteen oikein ole. Suomen talous ei ole kasvanut kahteen vuosikymmeneen. Julkisen talouden velka on 25 vuodessa noussut l\u00e4hes 40 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 yli 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja koheesio v\u00e4hentynyt. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 1990-luvun laman tasolla. Monella suomalaisella on aito huoli siit\u00e4, tulevatko el\u00e4m\u00e4n perustarpeet tyydytetyiksi.<\/p>\n\n\n\n

Faktat kuulostavat pahalta ja ovatkin sit\u00e4. Silti ne eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pahinta nykytilanteessa. Pahinta on se, ett\u00e4 Suomessa vallitsee apeus, synkkyys ja ep\u00e4toivo. Tulevaisuuteen ei uskota. Samalla kuitenkin edelleen ylimielisesti uskomme olevamme eurooppalaisittainkin rikkaita, innovatiivisia ja aikaansaavia. Uskomuksemme ovat yksinkertaisesti v\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohdin edell\u00e4 olevaa k\u00e4velless\u00e4ni melko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Pikkuhiljaa mieleeni hiipi ik\u00e4v\u00e4 ajatus. Ent\u00e4 jos me \u2013 me X-sukupolveen kuuluvat \u2013 olemme syyllisi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kaikkeen? Ent\u00e4 jos me olemme tehneet jotain v\u00e4\u00e4rin \u2013 tai todenn\u00e4k\u00f6isemmin j\u00e4tt\u00e4neet jotain tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saimme el\u00e4m\u00e4\u00e4mme aika hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat. Minun ik\u00e4luokkani \u2013 vuosikerta 1975 \u2013 n\u00e4ytt\u00e4isi j\u00e4\u00e4v\u00e4n Suomen kaikkein aikojen korkeimmin koulutetuksi ik\u00e4luokaksi. Kun aloitimme opintomme, meit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet olivat vieneet Suomen Euroopan unionin j\u00e4seneksi ja sel\u00e4tt\u00e4neet laman.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n opintojemme aikana rakennettiin suomalaista digi-ihmett\u00e4, ja kun valmistuimme 2000-luvun alussa, bruttokansantuote oli 1990-luvun j\u00e4lkeen noussut tasaisesti jo toistakymment\u00e4 vuotta ja julkinen velka oli saavuttamassa kaikkien aikojen alhaisimman tasonsa. Suomea ja suomalaisia ihailtiin maailmalla innovatiivisuudesta ennen kaikkea Nokian onnistumisiin perustuen.<\/p>\n\n\n\n

Nyt tilanne on toinen. Meill\u00e4 menee huonosti, on mennyt jo pitk\u00e4\u00e4n. Ainakaan min\u00e4 ole varma, mit\u00e4 olemme tehneet v\u00e4\u00e4rin. Ep\u00e4ilys minulla on. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 olemme unohtaneet Suomen idean \u2013 sen, mik\u00e4 on tehnyt Suomesta Suomen. Omasta mielest\u00e4ni Suomen idea rakentuu nelj\u00e4n peruskiven varaan. N\u00e4m\u00e4 peruskivet ovat vapaus, liberaali demokratia, osaaminen ja yhteisyys.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ideassa t\u00e4rkeint\u00e4 on vapaus. Vapautta voidaan tarkastella monella eri tasolla: olemme itsen\u00e4isen\u00e4 kansakuntana vapaita, mutta t\u00e4t\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 meist\u00e4 jokainen on yksil\u00f6n\u00e4 vapaa. Vapaa tekem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyvi\u00e4 valintoja, vapaa ajattelemaan ja vapaa ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n. Vapauteen liittyy kuitenkin aina my\u00f6s vastuu, ja vapauden s\u00e4ilytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 vastuunkantoa.<\/p>\n\n\n\n

Vapauden toteutumisen yhteiskunnassa takaa mielest\u00e4ni parhaiten liberaali demokratia yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen\u00e4. Liberaalissa demokratiassa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon yhteisist\u00e4 asioista ja el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 valitsemallaan tavalla. Liberaalius tarkoittaa avarakatseisuutta ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 – ja samalla my\u00f6s yhden- ja tasavertaisuutta yksil\u00f6n valinnoista riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan yll\u00e4pito, s\u00e4ilyminen ja kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja. Suomessa keskeisin resurssi t\u00e4h\u00e4n on osaaminen. Suomen idean keskeisen osan tulisikin olla osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen. Suomea ja suomalaisuutta ei olisi olemassa ilman suomenkielist\u00e4 koulutusta ja tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Suomen ja suomalaisten osaamisen varmistaminen edellytt\u00e4isikin my\u00f6s jatkossa paitsi merkitt\u00e4vi\u00e4 panostuksia opetukseen ja osaamiseen niin my\u00f6s mahdollisuuksien tasa-arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Loppujen lopuksi Suomen idea tiivistyy mielest\u00e4ni ajatukseen yhteisyydest\u00e4. Meill\u00e4 suomalaisilla on yhteinen historia, yhteinen is\u00e4nmaa ja yhteinen tulevaisuus. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi n\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s yhteiset perusarvot, yhteinen vastuu ja yhteinen n\u00e4kemys siit\u00e4, mit\u00e4 Suomi on ja mihin se on menossa. Yhteisyys tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Suomesta ja suomalaisista huolehditaan yhdess\u00e4: vakautemme ja kehityksemme taustalla on se tosiasia, ett\u00e4 ajatus yhteisyydest\u00e4 on ohjannut suomalaista toimintaa ja taannut sellaisen perusturvallisuuden, joka on mahdollistanut kaikille oman vapauden, mutta toisaalta my\u00f6s vastuunkannon.<\/p>\n\n\n\n

Kun mietin, mit\u00e4 Suomessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuu, kuinka Suomea hallitaan ja miten Suomessa toimitaan ja puhutaan, tuntuu liian usein silt\u00e4, ett\u00e4 edell\u00e4 kuvaamaani Suomen ideaa ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa. Erityisesti tuntuisi kadonneen yhteisyys. Ei ole en\u00e4\u00e4 meit\u00e4, vaan me ja ne. Politiikassa niin retoriikka kuin toimintakin ovat repiv\u00e4\u00e4 ja luovat vastakkainasetteluja. Yhteisi\u00e4 tavoitteita ja yhteisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei ole. Niit\u00e4 muita ei edes yritet\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Heit\u00e4 halveksutaan, vihataan ja haukutaan. Yh\u00e4 kovasanaisemmin, julkisemmin ja julkeammin.<\/p>\n\n\n\n

Olen alkanut menett\u00e4\u00e4 uskoni siihen, ett\u00e4 tilanne voisi parantua. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pahasti silt\u00e4, ett\u00e4 nykyinen yhteiskuntaa polarisoiva meno jatkuu ja jopa pahenee. Roolit vain vaihtuvat aina kulloisenkin vaalituloksen mukaan. Kun el\u00e4mme lis\u00e4ksi viel\u00e4 ep\u00e4varmemmassa ja monimutkaisemmassa maailmassa kuin koskaan ennen, ei ole ihme, ett\u00e4 moni tuntee itsens\u00e4 pieneksi ja ep\u00e4toivoiseksi. Pahinta on se, ett\u00e4 n\u00e4iden ep\u00e4toivoisten joukossa tuntuisi olevan paljon my\u00f6s minun sukupolveani nuorempia \u2013 niit\u00e4, joiden pit\u00e4isi saada Suomen kurssi k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ytin t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 50 vuotta. Ihan n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 tulee kuluneeksi 30 vuotta siit\u00e4, kun aloitin yliopisto-opintoni ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuli kuluneeksi 25 vuotta siit\u00e4, kun siirryin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuulun siis X-sukupolveen, jonka vanhimmat j\u00e4senet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna 60 ja nuorimmat 45. Yhteist\u00e4 meille on se, ett\u00e4 olemme aikuistuneet 1980- ja 1990-luvuilla. Olemme kokeneet kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen, 1990-luvun … <\/p>\n

Read more ”Auringonlaskun Suomi?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,11],"tags":[],"class_list":["post-415","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-koulutus"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/415","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=415"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/415\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":421,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/415\/revisions\/421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=415"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=415"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=415"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}