{"id":393,"date":"2024-10-13T17:14:52","date_gmt":"2024-10-13T14:14:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=393"},"modified":"2024-10-13T17:14:52","modified_gmt":"2024-10-13T14:14:52","slug":"taistelua-mielissa-ja-mielista-kognition-merkitys-korostuu-sodankaynnissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=393","title":{"rendered":"Taistelua mieliss\u00e4 ja mielist\u00e4 – kognition merkitys korostuu sodank\u00e4ynniss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Artikkeli on julkaistu alunperin Viestimies-lehden numerossa 3\/2024<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka sodan ja sodank\u00e4ynnin ytimess\u00e4 ovat nyt ja tulevaisuudessakin v\u00e4kivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodank\u00e4ynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lis\u00e4\u00e4ntynyt teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Viestinn\u00e4n ja viestint\u00e4teknologian kehitys ovat lis\u00e4nneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi vaikuttamisen kohde. Kognitio vaikuttamisen kohteena on alkanut korostua niin l\u00e4nsimaisessa kuin ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4kin sodank\u00e4yntiajattelussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten mieliss\u00e4 sota k\u00e4sitteen\u00e4 linkittyy edelleen vahvasti historiallisiin kokemuksiimme Suomen vuosina 1939-1945 k\u00e4ymist\u00e4 sodista. Kuluneiden kahdeksan vuosikymmenen aikana sodank\u00e4ynti ja sodan kuva ovat kuitenkin muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Suomalaista keskustelua pitk\u00e4\u00e4n hallinnut \u201dsyv\u00e4n rauhan aika\u201d on ollut ohi jo pitk\u00e4\u00e4n, ja konflikteja ja taisteluja esiintyy my\u00f6s muualla kuin reaalimaailmassa. Raja sodan ja rauhan v\u00e4lill\u00e4 on h\u00e4m\u00e4rtynyt.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 keskeisin sodan kuvaa muuttanut tekij\u00e4 on teknologian kehitys. T\u00e4t\u00e4 muutosta voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ns. taistelutilan k\u00e4sitteell\u00e4. Taistelutila on abstrakti tila, jossa tapahtuvat operaatiot ja muut tapahtumat vaikuttavat jonkin taistelun tai konfliktin etenemiseen. Taistelutilalla voidaan n\u00e4hd\u00e4 olevan erilaisia ulottuvuuksia, joista vanhimpia ovat maa-, meri- ja ilmaulottuvuus. Ne muodostavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mm. Puolustusvoimien puolustushaarajaon perustan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Uudempia, teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4 syntyneit\u00e4 ulottuvuuksia on kaksi. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan syntynyt s\u00e4hk\u00f6magneettisen spektrin ja avaruuden ulottuvuus muodostui, kun radio otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viestint\u00e4v\u00e4lineen\u00e4. Informaatio- ja kyberulottuvuuden alku taas voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 toisen maailmansodan aikana k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettuihin erilaisiin tehokkaisiin laskennan apuv\u00e4lineisiin.<\/p>\n\n\n\n

Kuudentena taistelutilan ulottuvuutena voidaan n\u00e4hd\u00e4 kognition ulottuvuus. Se on ollut osa sotia ja taisteluita niin kauan kuin niit\u00e4 on k\u00e4yty, mutta sen merkitys vaikuttamisen ulottuvuutena on lis\u00e4\u00e4ntynyt ratkaisevasti viimeisten vuosikymmenten aikana ennen kaikkea tietoliikenteen ja mm. sosiaalisen median kehittymisen seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiolla viitataan kaikkiin ihmisen tiedonk\u00e4sittelyn prosesseihin, esimerkiksi tiedon vastaanottamiseen, prosessointiin, muistamiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoamme ja tarkoituksenmukaisten vasteiden tuottamista. N\u00e4m\u00e4 vasteet ovat hyvin monenlaisia: ne voivat olla esimerkiksi emootioita, arvoja, asenteita ja mielipiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n kognitio ja vasteet ovat kaiken inhimillisen toiminnan perusta. Tietyll\u00e4 tavalla kognition voidaan n\u00e4hd\u00e4 olevan samassa asemassa kuin johtamisj\u00e4rjestelmien kuuluisassa Wardenin viiden keh\u00e4n mallissa: kognition toimintaan vaikuttaen tai sen toiminta est\u00e4en voidaan vaikuttaa kaikkeen muuhun yksil\u00f6n toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivista sodank\u00e4ynti\u00e4 ja refleksiivist\u00e4 kontrollia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kognition merkityksen lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 Nato on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden kognitiivisen sodank\u00e4ynnin k\u00e4sitteen. NATO m\u00e4\u00e4rittelee kognitiivisen sodank\u00e4ynnin toimenpiteiksi, joita toteutetaan synkronoidusti muun voimank\u00e4yt\u00f6n kanssa asenteisiin tai k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttamiseksi. Tavoitteena on toimijan oman aseman parantaminen. N\u00e4m\u00e4 toimenpiteet voivat olla vaikuttamista, suojaamista tai h\u00e4irint\u00e4\u00e4, ja niiden kohteena voi olla yksil\u00f6 tai ryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivinen sodank\u00e4ynti yhdist\u00e4\u00e4 psykologista ja neuraalista vaikuttamista. Tavoitteena on vaikuttaa vastustajan ajatteluun ja tunteisiin muuttaen havaittua ja koettua todellisuutta. Se on siis er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla taistelua aivoista ja mielist\u00e4 \u2013 kun psykologisella sodank\u00e4ynnill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan siihen, mit\u00e4 ajattelemme, kognitiivisessa sodank\u00e4ynniss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan my\u00f6s siihen, miten ajattelemme.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttamisen kohteina ovat siis my\u00f6s kognitiiviset prosessit, ei vain niiden lopputulos. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4llaisesta vaikuttamisesta ovat mm. aisti- ja havaintoj\u00e4rjestelmien kuormittaminen, huomiokykyyn vaikuttaminen sit\u00e4 suunnaten tai saturoiden, arviointivirheiden aiheuttaminen tai kognitiivisten harhojen katalysoiminen.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 ajattelussa l\u00e4hell\u00e4 kognitiivisen sodank\u00e4ynnin k\u00e4sitett\u00e4 on refleksiivisen kontrollin k\u00e4site. Se on perua jo Neuvostoliiton ajalta, ja sen keskeisin tavoite on vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttaminen siten, ett\u00e4 vastustaja saadaan tekem\u00e4\u00e4n omalta kannaltaan haitallisia, mutta vaikuttajan kannalta suotuisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai siten, ett\u00e4 vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko heikentyy, hidastuu tai estyy kokonaan. N\u00e4ist\u00e4 voidaan puhua konstruktiivisena ja tuhoavana tapana.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 refleksiiviseen kontrolliin kuuluvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kuormittaminen luomalla mahdollisimman ep\u00e4selv\u00e4 tilanne, n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevien vaihtoehtojen rajaaminen sek\u00e4 paineen luominen tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n kannalta ep\u00e4edulliseen aikaan ja puutteellisella informaatiolla. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa refleksiivinen kontrolli voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s sotilaallista harhauttamista sivuavana toimintatapana.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiosodank\u00e4ynti \u2013 keskeinen osa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sodank\u00e4ynti\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 refleksiivisen kontrollin muotona voidaan n\u00e4hd\u00e4 informaatiosodank\u00e4ynti. Ven\u00e4l\u00e4isen informaatiosodank\u00e4ynnin historia voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ainakin 1920-luvulle, jolloin Neuvostoliiton salaiseen poliisiin T\u0161ekaan perustettiin disinformaatio-osasto. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea l\u00e4nteen virheellist\u00e4 tietoa Neuvostoliiton oloista ja vaikuttaa t\u00e4t\u00e4 kautta l\u00e4nsimaiden sis\u00e4- ja ulkopolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Monien muutosten seurauksena T\u0161ekasta kehittyi vuonna 1954 perustettu Valtion turvallisuuskomitea KGB. KGB:n informaatiovaikuttamisen pelikirjassa oli kolme perusmenetelm\u00e4\u00e4. Ne olivat Neuvostoliitolle my\u00f6t\u00e4mielisten toimijoiden tukeminen, vaikuttaja-agenttien k\u00e4ytt\u00f6 ja disinformaation levitt\u00e4minen. Tavoitteena oli Neuvostoliiton etujen ajamisen lis\u00e4ksi polarisoida ja heikent\u00e4\u00e4 kohteina olevia yhteiskuntia.<\/p>\n\n\n\n

Vladimir Putin on todennut, ettei Ven\u00e4j\u00e4 h\u00e4vinnyt kylm\u00e4\u00e4 sotaa, koska kylm\u00e4 sota ei koskaan p\u00e4\u00e4ttynyt. Monien asiantuntijoiden mukaan Ven\u00e4j\u00e4 jatkaakin KGB:n pelikirjan menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 omassa kylm\u00e4ss\u00e4 sodassaan l\u00e4ntt\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Nykyist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimintaa informaatioymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee vuoden 2016 informaatioturvallisuusdoktriini. Doktriinissa tavoitteeksi on asetettu Ven\u00e4j\u00e4n suojeleminen toiminnoilta ja tekij\u00f6ilt\u00e4, jotka aiheuttavat vaaraa tai vahinkoa Ven\u00e4j\u00e4n eduille informaatiotilassa.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiosota ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaita laajemmin, ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oleellisena osana sodank\u00e4ynnin kokonaisuutta. Sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen ajattelun mukaan aina my\u00f6s informaatiotilassa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei puhuta l\u00e4nnen tavoin informaatiosodank\u00e4ynnist\u00e4, vaan informaatiopsykologisen sodank\u00e4ynnin operaatioista, joihin liittyy my\u00f6s informaatioteknisi\u00e4 operaatioita.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiopsykologisen sodank\u00e4ynnin kohteina ovat vastustajan mieli, moraali ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky. Voidaan siis puhua vaikuttamisesta kognitioon, joka tuli t\u00e4m\u00e4n artikkelin alussa esille yhten\u00e4 taistelutilan ulottuvuutena. Informaatioteknisen sodank\u00e4ynnin kohteina taas ovat erilaiset tekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t, ja t\u00e4st\u00e4 sodank\u00e4ynnin tavasta l\u00e4nness\u00e4 puhutaan yleens\u00e4 kybersodank\u00e4yntin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isen k\u00e4sityksen mukaan informaatiosota on informaatiotilassa tapahtuvaa valtioiden v\u00e4list\u00e4 kamppailua. Sen tavoitteena on vahingon tuottaminen informaatioprosesseille ja kriittiselle infrastruktuurille, vaikuttaminen poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin systeemeihin ja yhteiskunnan horjuttaminen psykologisella vaikuttamisella.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n ja ven\u00e4l\u00e4isen l\u00e4hestymistavan informaatiosotaan on esitetty yhdist\u00e4v\u00e4n kognitiivisen ja teknisen vaikuttamisen osaksi sodank\u00e4ynti\u00e4 paremmin kuin l\u00e4nsimaisen l\u00e4hestymistavan. Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 informaatiosodasta ja modernista sodank\u00e4ynnist\u00e4 yleisesti voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4isten sotatieteellisten aikakauslehtien artikkeleiden avulla.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n uuden sukupolven sodank\u00e4ynti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa informaatiosodank\u00e4ynnin tutkimus sijoittuu usein ns. tulevaisuuden sotien tutkimukseen. L\u00e4nness\u00e4 tulevaisuuden sodank\u00e4ynti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 teknisemp\u00e4n\u00e4 ja yh\u00e4 enemm\u00e4n mm. erilaisia informaatioteknologian sovelluksia ja teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n\u00e4.  Ven\u00e4l\u00e4inen ajattelu informaatiosodank\u00e4ynnin merkityksen lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 sopii t\u00e4h\u00e4n ennakoituun kehityskulkuun hyvin. Osa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sodank\u00e4ynnin narratiivia on nimitt\u00e4in jo Neuvostoliiton ajalta periytyv\u00e4 katkeruus taloudellisesta ja teknologisesta alivoimaisuudesta. T\u00e4t\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kompensoimaan mm. l\u00e4nteen verrattuna erilaisilla ja yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 sodank\u00e4ynnin muodoilla<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 ajattelussa on jo noin kymmenen vuoden ajan puhuttu uuden sukupolven sodank\u00e4ynnist\u00e4, ven\u00e4j\u00e4ksi \u201d\u0432\u043e\u0439\u043d\u0430 \u043d\u043e\u0432\u043e\u0433\u043e \u043f\u043e\u043a\u043e\u043b\u0435\u043d\u0438\u044f\u201d. Termi esiintyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2013 kenraali Valeri Gerasimovin kirjoituksessa, jonka tunnetuin osa on konfliktimalli, jossa ei-sotilaallisten ja sotilaallisten vaikuttamiskeinojen suhteen esitettiin olevan 80\/20. T\u00e4h\u00e4n konfliktimalliin on usein viitattu my\u00f6s Gerasimovin doktriinina, vaikkei kyseess\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n varsinainen doktriini, vaan tiivistys useista nykyisiin sotilaallisiin konflikteihin liittyvist\u00e4 tutkimuksista.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n sotatieteellist\u00e4 ajattelua ja strategiaa tutkinut latvialainen tutkija J\u0101nis B\u0113rzi\u0146\u0161 on esitt\u00e4nyt yhteenvedon uuden sukupolven sodank\u00e4ynnist\u00e4. Se voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ep\u00e4tyypilliseksi tai ep\u00e4symmetriseksi sodank\u00e4ynniksi, jossa korostetaan muita kuin perinteisen sotilaallisen vaikuttamisen keinoja, ja jossa konfliktin katsotaan etenev\u00e4n vaiheittain.<\/p>\n\n\n\n

Uuden sukupolven sodank\u00e4ynnin keskeisin ajatus on se, ett\u00e4 sota on jatkuvaa: Ven\u00e4j\u00e4 katsoo siis olevansa jatkuvasti sodassa, ja sill\u00e4 on aina vihollinen tai vihollisia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n keskeisin vihollinen on l\u00e4nsi ja l\u00e4nsimaiset sivilisaatiot arvoineen poliittisine j\u00e4rjestelmineen ja ideologioineen.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi syksyll\u00e4 2022 Ven\u00e4j\u00e4n presidentinhallinto ohjeisti ven\u00e4l\u00e4ismedioita kertomaan Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sodasta nimenomaan Ven\u00e4j\u00e4n kansan sotana NATOa vastaan, ja loppuvuodesta 2022 Ven\u00e4j\u00e4 totesi my\u00f6s virallisissa lausunnoissaan k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 Ukrainassakin sotaa nimenomaan l\u00e4ntt\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n uuden sukupolven sodank\u00e4ynniss\u00e4 t\u00e4rkein taistelutila on ihmisen mieli: tavoitteena on saavuttaa ylivoima toisaalta aseellisesti, mutta ennen kaikkea lannistaen vihollisen siviiliv\u00e4est\u00f6 ja taistelevat joukot. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sodank\u00e4ynniss\u00e4 painottuvat informaatio- ja psykologinen sodank\u00e4ynti.<\/p>\n\n\n\n

Sotilaallisen voiman k\u00e4ytt\u00f6 pyrit\u00e4\u00e4n minimoimaan. Tavoitteena voittaa vihollisen siviili- ja sotilashenkil\u00f6st\u00f6 omalle puolelle ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t omaa maataan ja hallintoaan vastaan. Ven\u00e4j\u00e4n ja ven\u00e4l\u00e4isen l\u00e4hestymistavan informaatiosotaan on esitetty yhdist\u00e4v\u00e4n kognitiivisen ja teknisen vaikuttamisen osaksi sodank\u00e4ynti\u00e4 paremmin kuin l\u00e4nsimaisen l\u00e4hestymistavan.<\/p>\n\n\n\n

Uusi malli kuvaa Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 tulevaisuuden sodasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kenraalimajuri A. V. Smolovyi (\u0410.\u0412. \u0421\u043c\u043e\u043b\u043e\u0432\u044b\u0439), joka johtaa Ven\u00e4j\u00e4n puolustusministeri\u00f6n Yleisesikunta-akatemian sotilasstrategista tutkimuskeskusta, on vuonna 2022 Vestnik Akademi Voennyh Nauk<\/em> (\u0412\u0435\u0441\u0442\u043d\u0438\u043a \u0410\u043a\u0430\u0434\u0435\u043c\u0438\u0438 \u0432\u043e\u0435\u043d\u043d\u044b\u0445 \u043d\u0430\u0443\u043a) -lehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissaan pohtinut tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja.<\/p>\n\n\n\n

Artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi mallia: ensimm\u00e4inen malli kuvaa sit\u00e4, millaisia tulevaisuuden sotilaalliset konfliktit ovat ja millaisia vaikuttamisen tapoja niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n (\u201dtulevaisuuden konfliktien muutosvoimat\u201d, \u0442\u0435\u043d\u0434\u0435\u043d\u0446\u0438\u0438 \u0442\u0440\u0430\u043d\u0441\u0444\u043e\u0440\u043c\u0430\u0446\u0438\u0438 \u0441\u043e\u0434\u0435\u0440\u0436\u0430\u043d\u0438\u044f \u0432\u043e\u0435\u043d\u043d\u044b\u0445 \u043a\u043e\u043d\u0444\u043b\u0438\u043a\u0442\u043e\u0432 \u0431\u0443\u0434\u0443\u0449\u0435\u0433\u043e), toinen malli taas on malli siit\u00e4, kuinka tulevaisuuden sotilaalliset konfliktit etenev\u00e4t (\u044d\u0442\u0430\u043f\u044b \u0432\u043e\u0435\u043d\u043d\u043e\u0433\u043e \u043a\u043e\u043d\u0444\u043b\u0438\u043a\u0442\u0430 \u0431\u0443\u0434\u0443\u0449\u0435\u0433\u043e)<\/strong>. Smolovyi nimitt\u00e4\u00e4 tulevaisuuden sotaa \u201dyhdistelm\u00e4sodaksi\u201d (\u043a\u043e\u043c\u0431\u0438\u043d\u0430\u0446\u0438\u043e\u043d\u043d\u0430\u044f \u0432\u043e\u0439\u043d\u0430), jonka \u201dp\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puuttuminen, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sellaisessa sodassa mik\u00e4\u00e4n ei ole kielletty\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Smolovyin \u2013 samoin kuin Gerasimovinkin \u2013 artikkeliin liittyen on todettava, ett\u00e4 virallisesti ne kuvaavat sit\u00e4, kuinka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaiden Ven\u00e4j\u00e4n vastainen toiminta. Ven\u00e4l\u00e4iseen sotilaalliseen ajatteluun katsotaan kuitenkin kuuluvan ns. peilaamisen: vaikka virallisesti kuvataankin muiden havaittua tai ennakoitua toimintaa, niin itse asiassa ennemminkin kerrotaan siit\u00e4, mit\u00e4 on itse tehty tai mit\u00e4 aiotaan tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Smolovyi korostaa artikkelissaan informaatiosodank\u00e4ynnin merkityst\u00e4: h\u00e4nen mukaansa siit\u00e4 on tulossa erottamaton osa kaikkia sotilaallisia operaatioita, ja keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 informaatiosodank\u00e4ynti aloitetaan jo ennen varsinaisten vihollisuuksien puhkeamista. T\u00e4ll\u00f6in tavoitteena on saavuttaa t\u00e4ydellinen informaatioylivoima, jonka avulla vihollinen voidaan jopa lamauttaa. T\u00e4m\u00e4n saavuttamiseksi vastustajan poliittiseen ja sotilasjohtoon sek\u00e4 siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n tulee kohdistaa massiivista psykologista vaikuttamista.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s oma v\u00e4est\u00f6 ja kolmansien maiden asukkaat altistetaan propagandalle, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan sodank\u00e4ynnille mahdollisimman suotuisa ilmapiiri. Esimerkiksi Ukrainaan liittyv\u00e4\u00e4 mielipiteenmuokkausta alettiin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4 jo 2000-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina olemme useissa yhteyksiss\u00e4 havainneet my\u00f6s Suomeen liittyv\u00e4\u00e4 propagandaa: n\u00e4ytt\u00e4isi ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten yleisesti melko positiivista kuvaa Suomesta ja suomalaisista pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan negatiivisemmaksi. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on mm. Petroskoissa kes\u00e4ll\u00e4 2024 pidetty n\u00e4yt\u00f6soikeudenk\u00e4ynti, jossa Suomi todettiin syylliseksi kansanmurhaan It\u00e4-Karjalassa sotien 1939-1945 aikana.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiosodank\u00e4ynnin merkitys ja t\u00e4rkeys k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi my\u00f6s tarkasteltaessa Smolovyin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 mallia (Kuva 1)<\/em> tulevaisuuden sotilaallisista konflikteista ja niiden vaikuttamisen tavoista. Artikkelissa tunnistetut taistelutilan ulottuvuudet on esitetty mallin keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Tulevaisuuden sotilaallinen konflikti Smolovyin mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikkein keskeisimp\u00e4\u00e4n rooliin mallissa nousee informaatioulottuvuus, joka vaikuttaa kaikkien muiden ulottuvuuksien taustalla. Sen rinnalla ulottuvuutena nostetaan esille kolme muuta ulottuvuutta: fyysinen ulottuvuus, sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus ja mentaalinen ulottuvuus.<\/p>\n\n\n\n

Fyysinen ulottuvuus viittaa perinteiseen fyysisen tuhovoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jo pitk\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotilaallisessa ajattelussa on korostettu sit\u00e4, ett\u00e4 fyysisen voiman k\u00e4ytt\u00f6 tulee pyrki\u00e4 minimoimaan, ja tavoitteeksi tulee asettaa vihollisen sotilas- ja siviilihenkil\u00f6st\u00f6n voittaminen omalle puolelle ja heid\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4misens\u00e4 omaa maataan ja omaa hallintoaan vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalis-kulttuurisessa ulottuvuudessa vaikuttamisen kohteena ovat vastustajan kulttuuri, arvot, perinteet, k\u00e4sitteet, symbolit ja myytit \u2013 oikeastaan siis koko kansallinen narratiivi ja identiteetti. T\u00e4m\u00e4 kansallinen narratiivi ja identiteetti pyrit\u00e4\u00e4n kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n haurastuttamaan kansallisen ja yhteiskunnallisen koheesion v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Mentaalisessa ulottuvuudessa vaikuttamisen kohteina ovat ihmisen mieli ja ajattelu, siis kognitio. T\u00e4m\u00e4n ulottuvuuden hy\u00f6dynt\u00e4misen kuvataan usein sijoittuvan nykyiseen \u201dtotuudenj\u00e4lkeiseen maailmaan\u201d, jossa julkista mielipidett\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6iden tunteita ja alitajuntaa pyrit\u00e4\u00e4n aktiivisesti ja jatkuvasti manipuloimaan.<\/p>\n\n\n\n

Mentaalisen sodank\u00e4ynnin tavoitteeksi on esitetty kansan itsetietoisuuden tuhoaminen sek\u00e4 kansan henkisen ja sivilisaationallisen perustan muuttaminen. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 mentaalisen sodank\u00e4ynnin aikaj\u00e4nne on pitk\u00e4: sit\u00e4 mitataan ven\u00e4l\u00e4isen ajattelun mukaan vuosikymmeniss\u00e4, jopa vuosisadoissa. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa erityisesti mentaalinen sodank\u00e4ynti on alkanut teemana painottua vuodesta 2021 alkaen.<\/p>\n\n\n\n

Vaiheittain kohti sotaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Smolovyi esitt\u00e4\u00e4 artikkelissaan my\u00f6s tulevaisuuden sodan vaihemallin (Kuva 2)<\/em>, joka kuvaa konfliktin etenemist\u00e4 sen lietsomisesta vaiheeseen, jossa aggression kohde on t\u00e4ysin alistettu aggressorin valtaan, sen aiempi hallinto on likvidoitu ja tilalle on asetettu aggressorille lojaali hallinto. Mallissa on kahdeksan vaihetta, joiden esiintyminen kussakin konfliktissa Smolovyin mukaan vaihtelee. Vaiheet ovat<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Aggression puhkeamisen lietsominen.<\/li>\n\n\n\n
  2. Harhaanjohtaminen ja polarisaation luominen informaatiosodan avulla.<\/li>\n\n\n\n
  3. Eliitin lahjonta ja pelottelu, protestipotentiaalin katalysoiminen ja edist\u00e4minen.<\/li>\n\n\n\n
  4. Yhteiskunnan horjuttaminen sabotaaseilla ja kumouksellisuutta hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/li>\n\n\n\n
  5. Saarrostus, opposition hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4minen, \u201dkriisinhallintajoukkojen\u201d ja muun \u201davun\u201d l\u00e4hett\u00e4minen, erikoisjoukkojen ja palkkasotilaiden k\u00e4ytt\u00f6 yhdess\u00e4 opposition tukemisen kanssa. Kaaoksen luominen.<\/li>\n\n\n\n
  6. Sotilaalliset toimenpiteet, joiden kohteina ovat kriittiset avainkohteet. Tavoitteena valtion ja sen hallinnon lopullinen hajaannus ja yhteiskunnallinen ep\u00e4vakaus.<\/li>\n\n\n\n
  7. T\u00e4ysimittainen (tai rajoitettu) sotilaallinen hy\u00f6kk\u00e4ys.<\/li>\n\n\n\n
  8. J\u00e4ljell\u00e4 olevan vastarinnan eliminointi, aiemman hallinnon likvidointi ja itselle lojaalin hallinnon asettaminen.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Suomen kannalta ven\u00e4l\u00e4iset sotatieteellisen ajattelun seuraaminen on kiinnostavaa ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 muuttuneessa turvallisuustilanteessa Ven\u00e4j\u00e4 ja sen toimet ovat Suomen kannalta yh\u00e4 vakavammin otettava ja konkreettisempi turvallisuusuhka. Onkin jossain m\u00e4\u00e4rin huolestuttavaa tarkastella monia Suomessa viime vuosien aikana havaittuja ilmi\u00f6it\u00e4 ja tapahtumia esimerkiksi Smolovyin artikkelissaan esitt\u00e4mien mallien n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa ei voida sulkea pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimien taustalla olisi tulevan toiminnan ja aggression valmistelu.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuva 2. Tulevaisuuden sodan vaihemalli Smolovyin mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan puolustamiselle yh\u00e4 laajempi vaikuttaminen nimenomaan kognitiivisessa ulottuvuudessa on haaste. Valtioneuvoston puolustusselonteossa vuodelta 2021 puhutaan informaatiopuolustuksesta, joka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n maanpuolustuksen toimintojen suojaamiskesi ulkoa ohjatun ja muun vahingoittamistarkoituksessa tehdyn viestinn\u00e4n vaikutuksilta siten, ett\u00e4 se on osa koko yhteiskunnan suojautumista informaatiovaikuttamiselta. Koko yhteiskunnan suojautumista informaatiovaikuttamiselta ei kuitenkaan ainakaan julkisesti ole laajemmin julkisuudessa keskusteltu, eik\u00e4 t\u00e4lle ole Suomessa m\u00e4\u00e4ritelty vastuutasoa. T\u00e4llaiselle keskustelulle, vastuutaholle ja my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimille on kuitenkin v\u00e4lit\u00f6n tarve, sill\u00e4 turvallisuustilanne ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa ole ainakaan helpottumassa.<\/p>\n\n\n\n

    Panu Moilanen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Artikkeli on julkaistu alunperin Viestimies-lehden numerossa 3\/2024. Vaikka sodan ja sodank\u00e4ynnin ytimess\u00e4 ovat nyt ja tulevaisuudessakin v\u00e4kivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodank\u00e4ynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lis\u00e4\u00e4ntynyt teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Viestinn\u00e4n ja viestint\u00e4teknologian kehitys ovat lis\u00e4nneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi vaikuttamisen kohde. Kognitio vaikuttamisen kohteena on alkanut korostua niin l\u00e4nsimaisessa … <\/p>\n

    Read more ”Taistelua mieliss\u00e4 ja mielist\u00e4 – kognition merkitys korostuu sodank\u00e4ynniss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15,4],"tags":[],"class_list":["post-393","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-informaatiosodankaynti","category-kognitiivinen-sodankaynti","category-maanpuolustus"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=393"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":399,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}