{"id":378,"date":"2024-09-05T09:09:13","date_gmt":"2024-09-05T06:09:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=378"},"modified":"2024-09-05T09:09:13","modified_gmt":"2024-09-05T06:09:13","slug":"mielistamme-taistellaan-jo-mutta-kuka-meita-puolustaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=378","title":{"rendered":"Mielist\u00e4mme taistellaan jo – mutta kuka meit\u00e4 puolustaa?"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on alustuspuheenvuoro, jonka pidin Reservil\u00e4isliiton<\/a> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Kokonaisturvallisuus -seminaarissa Helsingiss\u00e4 4. syyskuuta 2024. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomessa sota ja sodank\u00e4ynti k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n hyvin perinteisesti: ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennen kaikkea fyysisen tuhovoiman k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, ampumisena, r\u00e4j\u00e4hdyksin\u00e4 ja tappamisena. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siksi, ett\u00e4 Suomen vuosina 1939-1945 k\u00e4ym\u00e4t sodat ovat oleellinen ja erottamaton osa Suomen historiaa ja suurta suomalaista kertomusta, toisaalta siksi, ett\u00e4 uutiskuvat Ukrainasta kertovat siell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s hyvin perinteist\u00e4, fyysiseen tuhoamiseen perustuvaa kulutussotaa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka sodan ja sodank\u00e4ynnin ytimess\u00e4 ovat nyt ja tulevaisuudessakin v\u00e4kivalta ja fyysinen vaikuttaminen, on muiden sodank\u00e4ynnin ja vaikuttamisen tapojen merkitys lis\u00e4\u00e4ntynyt teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Viestint\u00e4teknologian ja palveluiden kehitys ovat lis\u00e4nneet toimintaa informaatioulottuvuudessa, ja kognitiosta on tullut yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi vaikuttamisen kohde.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiolla viitataan kaikkiin ihmisen tiedonk\u00e4sittelyn prosesseihin, esimerkiksi tiedon vastaanottamiseen, prosessointiin, muistamiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoamme ja tarkoituksenmukaisten vasteiden tuottamista. N\u00e4m\u00e4 vasteet ovat hyvin monenlaisia: ne voivat olla esimerkiksi emootioita, arvoja, asenteita, mielipiteit\u00e4 ja toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivinen sodank\u00e4ynti yhdist\u00e4\u00e4 psykologista ja neuraalista vaikuttamista. Tavoitteena on vaikuttaa vastustajan ajatteluun ja tunteisiin muuttaen havaittua ja koettua todellisuutta. Se on siis er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla taistelua aivoista ja mielist\u00e4 \u2013 kun psykologisella sodank\u00e4ynnill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan siihen, mit\u00e4 ajattelemme, kognitiivisessa sodank\u00e4ynniss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan my\u00f6s siihen, miten ajattelemme.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 ajattelussa l\u00e4hell\u00e4 kognitiivisen sodank\u00e4ynnin k\u00e4sitett\u00e4 on refleksiivisen kontrollin k\u00e4site. Se on perua jo Neuvostoliiton ajalta, ja sen keskeisin tavoite on vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttaminen siten, ett\u00e4 vastustaja saadaan tekem\u00e4\u00e4n omalta kannaltaan haitallisia, mutta vaikuttajan kannalta suotuisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai siten, ett\u00e4 vastustajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko heikentyy, hidastuu tai estyy kokonaan. N\u00e4ist\u00e4 voidaan puhua konstruktiivisena ja tuhoavana tapana.<\/p>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 refleksiivisen kontrollin muotona voidaan n\u00e4hd\u00e4 informaatiosodank\u00e4ynti. Informaatiosota ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaita laajemmin, ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oleellisena osana sodank\u00e4ynnin kokonaisuutta. Sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen ajattelun mukaan aina my\u00f6s informaatiotilassa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei puhuta l\u00e4nnen tavoin informaatiosodank\u00e4ynnist\u00e4, vaan informaatiopsykologisen sodank\u00e4ynnin operaatioista, joihin liittyy my\u00f6s informaatioteknisi\u00e4 operaatioita.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiopsykologisen sodank\u00e4ynnin kohteina ovat vastustajan mieli, moraali ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky. Voidaan siis puhua vaikuttamisesta edell\u00e4 mainittuun kognitioon. Informaatioteknisen sodank\u00e4ynnin kohteina taas ovat erilaiset tekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t, ja t\u00e4st\u00e4 sodank\u00e4ynnin tavasta l\u00e4nness\u00e4 puhutaan yleens\u00e4 kybersodank\u00e4yntin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 ajattelussa on jo noin kymmenen vuoden ajan puhuttu uuden sukupolven sodank\u00e4ynnist\u00e4. Termi esiintyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2013 kenraali Valeri Gerasimovin kirjoituksessa. Uuden sukupolven sodank\u00e4ynnin keskeisin ajatus on se, ett\u00e4 sota on jatkuvaa: Ven\u00e4j\u00e4 katsoo siis olevansa jatkuvasti sodassa, ja sill\u00e4 on aina vihollinen tai vihollisia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on keskeist\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n suomalaisten kannalta. Suomessa ja yleisesti l\u00e4nsimaissa sota n\u00e4hd\u00e4\u00e4n useimmiten dikotomiana: sota joko on tai sit\u00e4 ei ole. P\u00e4\u00e4ttyneen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4kin Suomessa k\u00e4ytiin keskustelua siit\u00e4, onko Suomi sodassa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa vai ei. Kysymys on vaikeampi kuin mit\u00e4 ensikuulemalta voisi ajatella: saattaa nimitt\u00e4in olla niin, ett\u00e4 dikotomisesti sodan n\u00e4kev\u00e4 Suomi ei ole sodassa Ven\u00e4j\u00e4n <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kenraalimajuri A. V. Smolovyi, joka johtaa Ven\u00e4j\u00e4n puolustusministeri\u00f6n Yleisesikunta-akatemian sotilasstrategista tutkimuskeskusta, on vuonna 2022 Vestnik Akademi Voennyh Nauk<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissaan pohtinut tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja.<\/p>\n\n\n\n

Artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mallin, joka kuvaa sit\u00e4, millaisia tulevaisuuden sotilaalliset konfliktit ovat ja millaisia vaikuttamisen tapoja niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Smolovyin esitt\u00e4m\u00e4 malli tulevaisuuden sotilaallisten konfliktien ominaispiirteist\u00e4 ja niiss\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 vaikuttamisen tavoista. Alkuper\u00e4isl\u00e4hde: \u0421\u043c\u043e\u043b\u043e\u0432\u044b\u0439, \u0410.\u0412. (2022). \u0412\u043e\u0435\u043d\u043d\u044b\u0435 \u043a\u043e\u043d\u0444\u043b\u0438\u043a\u0442\u044b \u0431\u0443\u0434\u0443\u0449\u0435\u0433\u043e: \u0441\u043e\u0432\u0440\u0435\u043c\u0435\u043d\u043d\u044b\u0439 \u0432\u0437\u0433\u043b\u044f\u0434. \u0412\u0435\u0441\u0442\u043d\u0438\u043a \u0410\u043a\u0430\u0434\u0435\u043c\u0438\u0438 \u0432\u043e\u0435\u043d\u043d\u044b\u0445 \u043d\u0430\u0443\u043a 3 (80).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Smolovyi korostaa artikkelissaan informaatiosodank\u00e4ynnin merkityst\u00e4: h\u00e4nen mukaansa siit\u00e4 on tulossa erottamaton osa kaikkia sotilaallisia operaatioita, ja keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 informaatiosodank\u00e4ynti aloitetaan jo ennen varsinaisten konkreettisten vihollisuuksien puhkeamista. T\u00e4ll\u00f6in tavoitteena on saavuttaa t\u00e4ydellinen informaatioylivoima, jonka avulla vihollinen voidaan jopa lamauttaa. T\u00e4m\u00e4n saavuttamiseksi vastustajan poliittiseen ja sotilasjohtoon sek\u00e4 siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistetaan massiivista psykologista vaikuttamista.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s oma v\u00e4est\u00f6 ja kolmansien maiden asukkaat altistetaan propagandalle, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan sodank\u00e4ynnille mahdollisimman suotuisa ilmapiiri. Esimerkiksi Ukrainaan liittyv\u00e4\u00e4 mielipiteenmuokkausta alettiin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4 jo 2000-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiosodank\u00e4ynnin merkitys ja t\u00e4rkeys k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi my\u00f6s tarkasteltaessa Smolovyin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 malliatulevaisuuden sotilaallisista konflikteista ja niiden vaikuttamisen tavoista. Artikkelissa tunnistetut taistelutilan ulottuvuudet on esitetty mallin keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkein keskeisimp\u00e4\u00e4n rooliin mallissa nousee informaatioulottuvuus, joka vaikuttaa kaikkien muiden ulottuvuuksien taustalla. Sen rinnalla ulottuvuuksina nostetaan esille kolme muuta ulottuvuutta: fyysinen ulottuvuus, sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus ja mentaalinen ulottuvuus.<\/p>\n\n\n\n

Fyysinen ulottuvuus viittaa perinteiseen fyysisen tuhovoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jo pitk\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotilaallisessa ajattelussa on korostettu sit\u00e4, ett\u00e4 fyysisen voiman k\u00e4ytt\u00f6 tulee pyrki\u00e4 minimoimaan, ja tavoitteeksi tulee asettaa vihollisen sotilas- ja siviilihenkil\u00f6st\u00f6n voittaminen omalle puolelle ja heid\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4misens\u00e4 omaa maataan ja omaa hallintoaan vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalis-kulttuurisessa ulottuvuudessa vaikuttamisen kohteena ovat vastustajan kulttuuri, arvot, perinteet, k\u00e4sitteet, symbolit ja myytit \u2013 oikeastaan siis koko kansallinen narratiivi ja identiteetti. T\u00e4m\u00e4 kansallinen narratiivi ja identiteetti pyrit\u00e4\u00e4n kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n haurastuttamaan kansallisen ja yhteiskunnallisen koheesion heikent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Mentaalisessa ulottuvuudessa vaikuttamisen kohteina ovat ihmisen mieli ja ajattelu, siis kognitio. T\u00e4m\u00e4n ulottuvuuden hy\u00f6dynt\u00e4misen kuvataan usein sijoittuvan nykyiseen \u201dtotuudenj\u00e4lkeiseen maailmaan\u201d, jossa julkista mielipidett\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6iden tunteita ja alitajuntaa pyrit\u00e4\u00e4n aktiivisesti ja jatkuvasti manipuloimaan.<\/p>\n\n\n\n

Mentaalisen sodank\u00e4ynnin tavoitteeksi on esitetty kansan itsetietoisuuden tuhoaminen sek\u00e4 kansan henkisen ja sivilisaationallisen perustan muuttaminen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 mentaalisen sodank\u00e4ynnin aikaj\u00e4nne on pitk\u00e4: sit\u00e4 mitataan ven\u00e4l\u00e4isen ajattelun mukaan vuosikymmeniss\u00e4, jopa vuosisadoissa.<\/p>\n\n\n\n

Miten meill\u00e4 Suomessa sitten on varauduttu tai tulisi varautua informaatiotilassa tapahtuviin operaatioihin ja konflikteihin? Perinteinen mantra on ollut, ett\u00e4 suomalaisten koulutustaso on niin korkea, ett\u00e4 olemme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 immuuneja kaikelle meihin kohdistuvalla vihamieliselle vaikuttamiselle informaatiotilassa. En usko, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n\n\n\n

Informaatiopuolustus ei ole vain informaatiovaikuttamisen ja -sodank\u00e4ynnin temppujen ja toimenpiteiden torjumista. Niit\u00e4 kaikkia ei yksinkertaisesti voi torjua. Sen sijaan huomion pit\u00e4\u00e4 olla siin\u00e4, kuinka me suomalaiset kehit\u00e4mme itsest\u00e4mme vastustuskykyisempi\u00e4 mieliimme kohdistuvia operaatioita vastaan. Se tarkoittaa paitsi tiedon ja osaamisen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, niin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 tunnustamme ja tunnistamme olevamme haavoittuvia. Meiss\u00e4 kaikissa on kognitiivisia haavoittuvuuksia, joita jatkuvasti pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten korkea koulutustaso on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta suomalaisten vastustuskyvyn kehitt\u00e4miseen. Se vaatii kuitenkin johdonmukaista, pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja mahdollisimman monen suomalaisen tavoittavaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 julkaistussa puolustusselonteossa informaatiopuolustus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n maanpuolustuksen toimintojen suojaamiseksi ulkoa ohjatun ja muun vahingoittamistarkoituksen tehdyn viestinn\u00e4n vaikutuksilta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 riit\u00e4. Aivan kuten sodank\u00e4ynniss\u00e4 yleens\u00e4kin, my\u00f6s informaatiosodank\u00e4ynniss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteena on koko maa: kansa, yhteiskunta ja sen toiminnot. Aivan kuten maanpuolustuksella yleisesti, tulee my\u00f6s informaatiopuolustuksella pyrki\u00e4 puolustamaan ja suojaamaan koko yhteiskuntaa, Suomea ja suomalaisia. Se, kuinka t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ratkaista mahdollisimman pian. T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 vaikka esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 puheenvuorossani olen puhunut p\u00e4\u00e4asiassa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, ei se ole ainoa informaatiotilan toimija, vaan esimerkiksi Kiina on merkitt\u00e4v\u00e4 informaatiotilan toimija. Sen erottaa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 se, ett\u00e4 Kiina hallitsee my\u00f6s teknologioita ja palveluita. Se ei ole meid\u00e4n kannaltamme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 asia.<\/p>\n\n\n\n

Jos ven\u00e4l\u00e4inen informaatisodank\u00e4ynti kiinnostaa, kannattaa tutustua Mari Puurusen kirjoittamaan julkaisuun ”Veret\u00f6nt\u00e4 mutta tappavaa – Informaatiosodank\u00e4ynti ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa<\/a>”.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on alustuspuheenvuoro, jonka pidin Reservil\u00e4isliiton j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Kokonaisturvallisuus -seminaarissa Helsingiss\u00e4 4. syyskuuta 2024. Suomessa sota ja sodank\u00e4ynti k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n hyvin perinteisesti: ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennen kaikkea fyysisen tuhovoiman k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, ampumisena, r\u00e4j\u00e4hdyksin\u00e4 ja tappamisena. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siksi, ett\u00e4 Suomen vuosina 1939-1945 k\u00e4ym\u00e4t sodat ovat oleellinen ja erottamaton osa Suomen historiaa ja suurta suomalaista kertomusta, toisaalta … <\/p>\n

Read more ”Mielist\u00e4mme taistellaan jo – mutta kuka meit\u00e4 puolustaa?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,4],"tags":[],"class_list":["post-378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-informaatiosodankaynti","category-maanpuolustus"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=378"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":383,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions\/383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}