{"id":305,"date":"2023-12-06T19:24:33","date_gmt":"2023-12-06T17:24:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=305"},"modified":"2023-12-06T22:35:45","modified_gmt":"2023-12-06T20:35:45","slug":"suomen-idea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=305","title":{"rendered":"Suomen idea?"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 teksti on itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n puhe, jonka pidin Keski-Suomen reservil\u00e4ispiirin varapuheenjohtajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston opettajaopiskelijoiden soihtukulkueen<\/a><\/em> seppeleenlaskussa Jyv\u00e4skyl\u00e4n vanhan hautausmaan sankarihaudoilla. Ensimm\u00e4inen opiskelijoiden itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n soihtukulkue taivalsi kaupungin halki jo 1950-luvulla.<\/em> Kulkue on perinne monessa yliopistokaupungissa. Se syntyi tavaksi, jolla on muistettu sodassa kaatuneita opiskelijatovereita ja kunnioitettu Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arvoisat opiskelijat, jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset ja muut itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuonna vietimme ensimm\u00e4ist\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan tilanteessa, jossa Euroopassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sotaa. T\u00e4n\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemme edelleen sotaa k\u00e4yv\u00e4n valtion naapuri, mutta viet\u00e4mme samalla ensimm\u00e4ist\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4mme puolustusliitto NATOn j\u00e4senen\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoden iskulauseisiin onkin kuulunut \u201dEi en\u00e4\u00e4 koskaan yksin\u201d.  T\u00e4st\u00e4 huolimatta olemme kuitenkin useimmissa asioissa itse ja yksin vastuussa siit\u00e4, millaisessa Suomessa el\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4inen Suomi on menestystarina. Olemme mm. maailman vakain valtio, maailman turvallisin maa, meill\u00e4 on eniten maailmassa inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa ja maailman puhtain ilma ja olemme OECD-maiden k\u00e4rkimaa koulutuksessa. Meill\u00e4 on siis paljon syit\u00e4 olla ylpeit\u00e4 itsest\u00e4mme \u2013 Suomi kun olemme me kaikki.<\/p>\n\n\n\n

Suomi ei ole kuitenkaan pelkk\u00e4 menestystarina. Julkinen taloutemme on heikentynyt ratkaisevasti: meill\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varaa kaikkeen siihen, mihin olemme tottuneet. Sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus sek\u00e4 syrj\u00e4ytyminen ovat viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. Suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliset yhten\u00e4isyys ja keskin\u00e4inen luottamus ovat alkaneet rapautua, ja yh\u00e4 useammin suomalaiseen arkeen kuuluvat vastakkainasettelu, \u00e4\u00e4riajattelu ja jopa vihapuhe. Liian moni suomalainen voi pahoin eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 usko tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Suomen menestystarinan perusta, osaaminenkin, on alkanut murentua ja eriyty\u00e4: koululaisten osaamistaso on yh\u00e4 tiukemmin sidoksissa kotitaustaan ja vanhempien yhteiskunnalliseen asemaan. T\u00e4ll\u00e4 viikolla julkaistujen PISA-tulosten mukaan osaamisen taso on j\u00e4lleen laskenut. Koulutetumpi v\u00e4ki muuttaa maaseudulta kasvukeskuksiin ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle. Kaupunkien sis\u00e4ll\u00e4 kaupunginosien v\u00e4liset erot kasvavat. Suomi on jakautumassa kahtia, voittajiin ja h\u00e4vi\u00e4jiin, selviytyjiin ja syrj\u00e4ytyjiin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa onkin hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan. Mit\u00e4 ovat ne tekij\u00e4t, jotka ovat mahdollistaneet Suomen itsen\u00e4isyyden sek\u00e4 suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan menestyksen? Miten Suomi on aiemmin selvinnyt niist\u00e4 vaikeuksista, joita se on kohdannut? Miten selvi\u00e4mme vaikeuksista ja haasteista my\u00f6s tulevaisuudessa? Mik\u00e4 on Suomen idea?<\/p>\n\n\n\n

Suomen ja suomalaisuuden on kuvattu olevan koskematonta luontoa, pohjoisuutta, muille k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kielt\u00e4 ja ankaraa taistelua omasta asemasta ja olemassaolosta. Suomea ja sen tarinaa on siis pitk\u00e4\u00e4n rakennettu hyvin perustavaa laatua olevista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Modernin Suomen rakennusaineet ovat kuitenkin abstraktimpia \u2013 moderni Suomi rakentuu arvoista, arvostuksista ja asenteista.<\/p>\n\n\n\n

Mielest\u00e4ni modernin Suomen idea rakentuu viiden peruskiven varaan. N\u00e4m\u00e4 peruskivet ovat vapaus, tasa-arvo, liberaali demokratia, osaaminen ja yhteisyys. N\u00e4m\u00e4 peruskivet ovat ohjanneet Suomen kehityst\u00e4 ja suomalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 jo aiemminkin, mutta t\u00e4ss\u00e4 uudessa ja ep\u00e4varmassa tilanteessa, jossa nyt olemme, ne ovat ehk\u00e4 aiempaakin t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vapauden toteutumisen takaa parhaiten liberaali demokratia, jota on viime vuosina pyritty monin tavoin haastamaan. Liberaalissa demokratiassa kaikki kansalaiset ovat tasa-arvoisia, ja heill\u00e4 on mahdollisuus osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon yhteisist\u00e4 asioista ja el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 valitsemallaan tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 on se, ett\u00e4 niin kauan kuin yksil\u00f6n valinnat eiv\u00e4t aiheuta vahinkoa toisille ihmisille, is\u00e4nmaalle, el\u00e4imille tai ymp\u00e4rist\u00f6lle, niihin ei tule puuttua, p\u00e4invastoin: yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4 on pyrki\u00e4 takaamaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yksil\u00f6n valinnoista riippumatta. T\u00e4m\u00e4 on ainoa oikea tie my\u00f6s tulevaisuudessa: Suomen pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa rohkeasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4 yhdess\u00e4 muiden Pohjoismaiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isen is\u00e4nmaan s\u00e4ilyminen ja kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja. Suomessa keskeisin resurssi t\u00e4h\u00e4n on osaaminen. Suomen idean t\u00e4rke\u00e4n osan tuleekin olla osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen. Suomea ja suomalaisuutta ei olisi olemassa ilman suomenkielist\u00e4 koulutusta ja yht\u00e4 maailman parhaista koulutusj\u00e4rjestelmist\u00e4 opettajineen. Suomen ja suomalaisten osaamisen varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4kin my\u00f6s jatkossa panostuksia opetukseen niin muodollisessa koulutuksessa kuin esimerkiksi kolmannella sektorilla ja my\u00f6s uusissa, moderneissa oppimisen ja kehittymisen yhteis\u00f6iss\u00e4. Kaikilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun ja sit\u00e4 kautta itsens\u00e4 ja Suomen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Loppujen lopuksi Suomen idea tiivistyy mielest\u00e4ni ajatukseen yhteisyydest\u00e4. Meill\u00e4 suomalaisilla on yhteinen historia, yhteinen is\u00e4nmaa ja yhteinen tulevaisuus. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi n\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s yhteiset perusarvot, yhteinen vastuu ja yhteinen n\u00e4kemys siit\u00e4, mit\u00e4 Suomi on ja mihin se on menossa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisyys tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Suomesta ja suomalaisista huolehditaan yhdess\u00e4: vakautemme ja kehityksemme taustalla on se, ett\u00e4 yhteisyys on ohjannut suomalaista toimintaa ja taannut sellaisen perusturvallisuuden, joka on mahdollistanut kaikille oman vapauden, mutta samalla my\u00f6s vastuunkannon.<\/p>\n\n\n\n

Maailma ja Suomi ovat muuttuneet ratkaisevasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. El\u00e4mme nyt monimutkaisemmassa ja ep\u00e4varmemmassa maailmassa kuin koskaan ennen. Ei olekaan ihme, ett\u00e4 moni meist\u00e4 tuntee itsens\u00e4 pieneksi ja jopa pelk\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisessa tilanteessa vertaisten tuki ja yhteisyys ovat korvaamattomia: ne luovat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja turvaa. Ne takaavat Suomen menestyksen my\u00f6s tulevaisuudessa. Se on Suomen idea.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ja nyt \u2013 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n iltana sankarihaudoilla \u2013 tulee my\u00f6s v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pohtineeksi, millainen Suomi on puolustamisen arvoinen. Itselleni puolustamisen arvoinen Suomi on turvallinen, tasa-arvoinen, liberaali ja moni-ilmeinen. Puolustamisen arvoisessa Suomessa saa ja pit\u00e4\u00e4 kyseenalaistaa. Puolustamisen arvoisessa Suomessa arvostetaan yksil\u00f6iden erilaisia el\u00e4m\u00e4n valintoja. Siin\u00e4 Suomessa, joka minun mielest\u00e4ni on puolustamisen arvoinen, ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yht\u00e4 ja ainoaa oikeaa tapaa uskoa, rakastaa, n\u00e4hd\u00e4 maailma, el\u00e4\u00e4, vaikuttaa tai ajatella. Puolustamisen arvoinen Suomi on ennen kaikkea vapaa ja puolustamisen arvoisessa Suomessa me kaikki olemme vapaita.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille iloista jo pimentynytt\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n iltaa. Pidet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s sukupolvet meid\u00e4n j\u00e4lkeemme voivat viett\u00e4\u00e4 joulukuun kuudetta turvallisen ja hyv\u00e4n maan, Suomen, itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 teksti on itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n puhe, jonka pidin Keski-Suomen reservil\u00e4ispiirin varapuheenjohtajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston opettajaopiskelijoiden soihtukulkueen seppeleenlaskussa Jyv\u00e4skyl\u00e4n vanhan hautausmaan sankarihaudoilla. Ensimm\u00e4inen opiskelijoiden itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n soihtukulkue taivalsi kaupungin halki jo 1950-luvulla. Kulkue on perinne monessa yliopistokaupungissa. Se syntyi tavaksi, jolla on muistettu sodassa kaatuneita opiskelijatovereita ja kunnioitettu Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4. Arvoisat opiskelijat, jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset ja muut itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4j\u00e4t. Viime vuonna … <\/p>\n

Read more ”Suomen idea?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,10],"tags":[],"class_list":["post-305","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maanpuolustus","category-yliopisto"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=305"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":311,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/305\/revisions\/311"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}