{"id":190,"date":"2023-05-27T09:18:58","date_gmt":"2023-05-27T06:18:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=190"},"modified":"2023-05-28T15:43:23","modified_gmt":"2023-05-28T12:43:23","slug":"reinia-alas-amsterdamiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=190","title":{"rendered":"Reini\u00e4 alas Amsterdamiin"},"content":{"rendered":"\n

Pid\u00e4n sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n matkustamisesta, mutta en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pid\u00e4 kaikesta matkustamiseen liittyv\u00e4st\u00e4 organisoimisesta ja muusta huolehtimisesta. Niinp\u00e4 l\u00e4hdenkin ihan mielell\u00e4ni jonkun muun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle matkalle – mielell\u00e4\u00e4n sellaiselle, jonka aikana n\u00e4kee mahdollisimman paljon. Ennen korona-aikaa kes\u00e4ll\u00e4 2019 risteilin t\u00e4llaisella matkalla alas Reini\u00e4 Baselista Amsterdamiin. Itselleni tyypilliseen tapaan otin aika paljon valokuvia ja kirjoittelin my\u00f6s muistiinpanoja, joita voi sitten vanhana lueskella. T\u00e4ss\u00e4 siis pieni matkakertomus kes\u00e4isen kuumasta Keski-Euroopasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rein on yksi Euroopan valtasuonista. Se saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja virtaa 1230 kilometrin matkan seitsem\u00e4n valtion l\u00e4pi Pohjanmereen. Rein on purjehduskelpoinen Pohjanmerelt\u00e4 aina Baselin yl\u00e4puolelle, Rheinfeldeniin. Vapaasta kulkuoikeudesta Reinill\u00e4 sovittiin ensimm\u00e4isen kerran Westfalenin rauhassa vuonna 1648, ja nykyisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sovittiin Wienin tanssivassa kongressissa vuonna 1815.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Basler M\u00fcnsterin rakennusty\u00f6t aloitettiin 800-luvulla. Kaksoistornien ja laattakaton hallitsema protestanttikirkko on nykyisin Baselin p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyys. Kirkko on kuuluisa \u201dTyhmyyden ylistyksest\u00e4\u00e4n\u201d tunnetun Erasmus Rotterdamilaisen hautapaikkana. Euroopan unionin korkeakoulujen vaihto-ohjelma ERASMUS on saanut nimens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hollantilaisen renessanssifilosofin, humanistin ja teologin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olin t\u00e4h\u00e4n saakka luullut Reinin olevan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen saastunut ja veden uimakelvotonta. Niin sit\u00e4 vain oppii aina uutta. Reiniss\u00e4 voi uida, vaikka esimerkiksi Saksassa sit\u00e4 usein verrataankin moottoritiell\u00e4 h\u00f6lkk\u00e4\u00e4miseen: joen vaarallisen voimakas virtaus saattaa yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokeneenkin uimarin. Baselissa uiminen on mahdollista erityisill\u00e4 uima-alueilla joen toisella rannalla vanhan kaupungin kohdalla. Uimiseen suositellaan erityist\u00e4 uimas\u00e4kki\u00e4, jonka avulla Reinin mukana voi ajelehtia pienen matkaa alavirtaan. Tietyin v\u00e4lein on k\u00f6ysi\u00e4, jotka helpottavat rantaan p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Satamissa ja laivav\u00e4ylill\u00e4 uiminen on kielletty.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Strasbourg. La Petite France. Ehk\u00e4 tunnetuin maisema Strasbourgissa. Kaikkein hienointa t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa on kuitenkin minusta se, kuinka kaupunki symboloi yhten\u00e4ist\u00e4 ja yhdistynytt\u00e4 Eurooppaa. Sadassa vuodessa Strasbourg siirtyi nelj\u00e4sti valtakunnasta toiseen \u2013 eik\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n rauhanomaisesti. Nykyisin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevat Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jotka toivottavasti osaltaan varmistavat, ettei Euroopassa en\u00e4\u00e4 koeta sellaisia mielett\u00f6myyksi\u00e4 kuin historiassamme. (Kommentti 27.5.2023 – T\u00e4m\u00e4 toivehan on nyt osoittautunut turhaksi. Kes\u00e4ll\u00e4 2019 viel\u00e4 kukaan ei osannut aavistaa, mit\u00e4 Ukrainassa tapahtuisi vain reilut pari vuotta my\u00f6hemmin.)<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Strasbourg. Kovaa ty\u00f6t\u00e4. Strasbourgin tuomiokirkon edess\u00e4 euroja tienasi breikkiryhm\u00e4, jonka menoa l\u00e4hes 40 asteen helle ei haitannut \u2013 niin kuin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhden breikkarin noin 30 cm toista jalkaa lyhyempi jalka. Ensi viikolla l\u00e4mp\u00f6tilan on ennustettu viel\u00e4 nousevan niin, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila varjossa voi kohota l\u00e4helle 45 astetta. Strasbourgin kaltaisissa kivikaupungeissa t\u00e4llainen l\u00e4mp\u00f6tila alkaa olla jo l\u00e4hes siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, sill\u00e4 35-40 asteen hellekin on jo melko tukahduttava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Strasbourg. Sain harrastaa turismia ensimm\u00e4iset reilut 30 vuotta melko lailla rauhassa: kaikki paikat olivat yleisesti ottaen aika turvallisia \u2013 normaaleja taskuvarkaita ja uhkaavia ripulip\u00f6p\u00f6j\u00e4 lukuunottamatta. Viimeisen vuosikymmenen aikana tilanne on valitettavasti muuttunut, l\u00e4hinn\u00e4 islamistisen terrorin seurauksena. Strasbourg olisi terroristeille monessa mieless\u00e4 kiinnostava kohde. Paitsi, ett\u00e4 se on varsinkin n\u00e4in kes\u00e4kuukausina t\u00e4ynn\u00e4 turisteja, niin sill\u00e4 on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 symboliarvo yhten\u00e4 Euroopan p\u00e4\u00e4kaupungeista. Siksi Strasbourginkin kaduilla partioi aseistautuneita sotilaita perinteisten polkupy\u00f6r\u00e4poliisien ohella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mannheim. Quadratisch, praktisch, gut. Kuvassa on Mannheimin vesitorni ja sen parterre. Kaupunki ei ole kovin kuuluisa matkailukohde, mutta sen keskustan osoitej\u00e4rjestelm\u00e4 on esimerkki \u00e4\u00e4rimmilleen viedyst\u00e4 rationaalisuudesta. Keskusta-alue on jaettu kortteleihin, joita kutsutaan muotonsa mukaisesti kvadraateiksi. Korttelit muodostavat sarakkeita ja rivej\u00e4. Riveill\u00e4 on kirjaintunnukset ja sarakkeilla numerotunnukset. Kortteliin voidaan viitata n\u00e4iden yhdistelm\u00e4ll\u00e4, siis esimerkiksi A5. Kun t\u00e4h\u00e4n yhdistet\u00e4\u00e4n talon numero, saadaan osoite, siis esim. \u201dA5, 1\u201d. Osoite on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4htien liikkeelle mist\u00e4 tahansa korttelista \u2013 pit\u00e4\u00e4 vain liikkua oikeaan suuntaan aakkosissa ja numeroissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mainz. Theodor-Heuss-Br\u00fccke, aiemmin Rheinbr\u00fccke, yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa Mainzin ja Wiesbadenin. Joet ovat aina olleet strategisesti tehokkaita luonnonesteit\u00e4. Rein ei ole t\u00e4st\u00e4 poikkeus. Niinp\u00e4 saksalaiset Normandiaan maihin nousseiden liittoutuneiden joukkojen tielt\u00e4 per\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n tuhosivatkin kaikki Reinin ylitt\u00e4v\u00e4t sillat \u2013 yht\u00e4 lukuun ottamatta. T\u00e4m\u00e4 kuvassa oleva silta r\u00e4j\u00e4ytettiin 17.3.1945 hieman ennen kuin yhdysvaltalaisjoukot saavuttivat kaupungin. Tuhoamatta j\u00e4i Ludendorf-Br\u00fccke Remagenissa \u2013 \u201dviimeinen silta yli Reinin\u201d. Silta oli kyll\u00e4 tarkoitus r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja r\u00e4j\u00e4hdysainekin oli jo paikoillaan, mutta sytyttimet eiv\u00e4t jostain syyst\u00e4 toimineet. Liittoutuneet saivatkin sillan haltuunsa t\u00e4ysin ehj\u00e4n\u00e4, mik\u00e4 nopeutti huomattavasti etenemist\u00e4 Saksan alueelle. Joidenkin arvioiden mukaan Remagenin sillan s\u00e4ilyminen ehj\u00e4n\u00e4 s\u00e4\u00e4sti Saksan ja Euroopan my\u00f6s atomipommin k\u00e4yt\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

R\u00fcdesheim am Rhein on yksi Reinin tunnetuimmista pys\u00e4hdyspaikoista, vaikka siell\u00e4 on vain alle 10\u00a0000 asukasta. Sen tunnetuin katu on noin kahden metrin levyinen ja 144 metrin pituinen Drosselgasse, jonka varrella sijaitsevissa ravintoloissa on yhteens\u00e4 4000 asiakaspaikkaa. Vuosittain kadun ravintoloissa k\u00e4y noin kolme miljoonaa asiakasta \u2013 siis melkein 10\u00a0000 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Katu mainitaan ensimm\u00e4isen kerran 1400-luvun asiakirjoissa, ja 1700-luvulla siit\u00e4 oli tullut viinitupien katu. Kadun rakennukset tuhoutuivat l\u00e4hes kokonaan liittoutuneiden pommituksissa 25.11.1944, mutta katu j\u00e4lleenrakennettiin 1950-luvulla. J\u00e4lleenrakennuksen j\u00e4lkeen kadun ravintoloissa alettiin myyd\u00e4 my\u00f6s olutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Reininlaakson keskiosa, \u201dRomanttinen Rein\u201d on 61 kilometrin osuus R\u00fcdesheimista Koblenziin. Rein virtaa osuudella maan kohoamisen seurauksena muodostuneessa rotkolaaksossa, jossa jyrk\u00e4nteet kohoavat jopa yli 100 metrin korkeuteen Reinin pinnasta. Osuudella on yli 40 keskiaikaista linnaa ja Reinin kapein kohta kuuluisan Loreleyn kallion kohdalla. Osuus kuuluu Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koblenzin kaupungin tunnus on ilkikurinen pojankoltiainen, \u201dSch\u00e4ngel\u201d. Nimitys on per\u00e4isin Koblenzin ranskalaisajalta (1794-1814), ja tarkoittaa saksalaisen naisen ranskalaisen (sotilaan) kanssa saamaa lasta.  Ranskalaisten kanssa saatujen poikien yleisin nimi oli \u201dJean\u201d, joka kuitenkin sopi huonosti koblenzilaisten suuhun. \u201dJean\u201d v\u00e4\u00e4ntyikin muotoon \u201dSchang\u201d, ja \u201dSch\u00e4ngel\u201d on siit\u00e4 diminutiivimuoto.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalaisten kanssa saatuihin lapsiin suhtauduttiin melko kielteisesti ja heit\u00e4 syrjittiin. Lapset protestoivat ep\u00e4reiluna kokemaansa kohtelua erilaisilla kolttosilla. Sch\u00e4ngeleit\u00e4 ja heid\u00e4n kolttosiaan muistetaan vuonna 1941 valmistuneella Sch\u00e4ngel-suihkul\u00e4hteell\u00e4, joka tekee kolttosen joka kolmas minuutti sylkem\u00e4ll\u00e4 ohikulkijan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Deutsches Eck, kohta, jossa Mosel ja Rein yhtyv\u00e4t ja jatkavat yhten\u00e4 virtana kohti Pohjanmerta. Jokien yhtym\u00e4kohdassa oli aiemmin delta, jonka tilalle rakennettiin 1800-luvulla keinotekoinen niemi, jolle pystytettiin 1897 massiivinen keisari Vilhelm I:st\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 ratsastajapatsas, jolla kunnioitettiin Vilhelmin roolia Saksan yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa amerikkalaisjoukot ampuivat ratsastajapatsasta tykist\u00f6kranaatilla, ja se romahti Reiniin. Seuraavan y\u00f6n aikana p\u00e4\u00e4osa 61 tonnin painoisesta patsaasta katosi, ja siit\u00e4 j\u00e4i j\u00e4ljelle vain Vilhemin p\u00e4\u00e4, joka on nykyisin taidemuseossa Koblenzissa. Katoamisen syyn\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 patsas oli valmistettu kuparista, joka oli arvokas raaka-aine. Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4i, miten valtava metallim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli saatu kuljetettua pois niin nopeasti \u2013 varsinkin, kun kaikki liikenneinfrastruktuuri ymp\u00e4rill\u00e4 oli tuhoutunut.<\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4ist\u00e4 patsasta ei koskaan l\u00f6ydetty. It\u00e4-Saksan kansannousun tukahduttamisen j\u00e4lkeen vuonna 1953 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neelle jalustalla pystytettiin suuri Saksan lippu symboloimaan Saksan yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja muistuttamaan Saksan liittotasavallan perustuslain tavoitteesta, ett\u00e4 on olemassa vain yksi yhten\u00e4inen Saksa, jota kohti tuli pyrki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saksojen yhdistytty\u00e4 alkoi keskustelu siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 jalustalle palauttaa alkuper\u00e4inen ratsastajapatsas. Pitk\u00e4n ja kiihke\u00e4n kiistelyn j\u00e4lkeen uusi pronssivalos ratsastajapatsaasta asetettiin jalustalle 2.9.1993. Nykyisin patsas on Koblenzin tunnetuin n\u00e4ht\u00e4vyys, eik\u00e4 sen asemaa kyseenalaista en\u00e4\u00e4 kukaan. Kuva on otettu Ehrenbreitsteinin linnoituksesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

K\u00f6lnin tuomiokirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1248, ja ensimm\u00e4inen rakennusvaihe, kirkon kuoriosa, saatiin valmiiksi 1322. Rakennust\u00f6it\u00e4 jatkettiin vaihtelevalla vauhdilla vuoteen 1528, jolloin rakennusty\u00f6t keskeytyiv\u00e4t l\u00e4hes 300 vuodeksi. Niit\u00e4 jatkettiin taas vuonna 1823, ja vuonna 1880 vietettiin valmiin kirkon vihkij\u00e4isi\u00e4 \u2013 rakennusty\u00f6t valmistuivat kuitenkin lopullisesti vasta vuonna 1902.<\/p>\n\n\n\n

Kirkko sai olla ilman rakennustelineit\u00e4 kuitenkin vain nelj\u00e4 vuotta, sill\u00e4 1906 kirkon vanhimpia osia alettiin korjata. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jossain tuomiokirkon osassa on koko ajan ollut menossa jokin korjausty\u00f6, joka on vaatinut rakennustelineiden pystytt\u00e4mist\u00e4. K\u00f6lnil\u00e4iset ovatkin vakuuttuneita, ett\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun K\u00f6lnin tuomiokirkko lopullisesti valmistuu, tulee maailmanloppu.<\/p>\n\n\n\n

Toisesta maailmansodasta kirkko selvisi suhteellisen v\u00e4hin vaurioin ottaen huomioon sen, ett\u00e4 itse K\u00f6lnin kaupungista tuhoutui 90-95 %. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 kirkon s\u00e4ilymiseen oli se, ett\u00e4 liittoutuneiden lentokoneet k\u00e4yttiv\u00e4t kirkon kaksoistorneja suunnistukseen, mist\u00e4 johtuen ne oli tarpeen pit\u00e4\u00e4 pystyss\u00e4. My\u00f6s monet kirkon rakenneratkaisut vaikuttivat siihen, etteiv\u00e4t kirkkoon osuneet noin 70 pommia aiheuttaneet sen tuhoutumista. Viimeiset sodan aiheuttamat vahingot saatiin korjattua vuonna 2005.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kallendresser on K\u00f6lnin seudun murretta ja tarkoittaa henkil\u00f6\u00e4, joka tekee asiansa avonaiseen sadevesiviem\u00e4riin. Heit\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 patsaita oli k\u00f6lnil\u00e4istalojen seiniss\u00e4 jo keskiajalla, ja yksi t\u00e4llainen patsas on nykyisin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Alter Marktilla. Patsaiden alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena on ilmeisesti ollut ilmaista pystytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 mielipide kulloisestakin eliitist\u00e4: virallisesta tai itse itsens\u00e4 sellaiseksi kohottaneesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Auringonlasku Reinill\u00e4 juuri silloin, kun saavuimme Saksasta Alankomaihin. Yksi hienoimpia asioita nykyisess\u00e4 Schengen-Euroopassa on se, ett\u00e4 valtion vaihtumisen huomaa oikeastaan vain siit\u00e4, ett\u00e4 matkapuhelinoperaattori ilmoittaa siit\u00e4 \u2013 ja ETA-alueella t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n ilmoituksella ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Muistan viel\u00e4kin, kuinka hienolta rajattomassa Euroopassa matkustaminen tuntui harjoittelu- ja vaihto-opiskeluaikanani 1990-luvun lopussa. Toivotaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vapaus voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Alankomaissa on sanonta, joka suoraan k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 kuuluu \u201dKuolema tai gladiolus\u201d. Se tarkoittaa tuplaa tai kuittia, kaikkea tai ei mit\u00e4\u00e4n. Nijmegeniss\u00e4 gladioluksilla on erityinen merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungissa on vuodesta 1909 alkaen j\u00e4rjestetty maailman suurinta marssitapahtumaa, Nijmegenin marssia. Se on alun perin ollut sotilaille tarkoitettu kuntotempaus, mutta nykyisin marssiin voi osallistua kuka tahansa. Osanottajat marssivat p\u00e4ivitt\u00e4in 30, 40 tai 50 kilometri\u00e4, ja marssin suorittaneet saavat Alankomaiden kuningaskunnan virallisen kunniamerkin, Vierdaagse-ristin.<\/p>\n\n\n\n

Kun nelip\u00e4iv\u00e4inen marssi p\u00e4\u00e4ttyy, yksi Nijmegenin kaduista nimet\u00e4\u00e4n uudelleen yhden p\u00e4iv\u00e4n ajaksi: St. Annastraatista tulee Via Gladiola. Marssi p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4lle kadulle, ja koko marssin suorittaneet toivotetaan sill\u00e4 tervetulleiksi kaupunkiin todellisina sankareina. Perinteen\u00e4 on, ett\u00e4 yleis\u00f6 jakaa kadulle saapuville marssijoille gladioluksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi Rembrandtin tunnetuimmista maalauksista on nimell\u00e4 Y\u00f6vartio (De Nachwacht) tunnettu teos, joka kuvaa Amsterdamin kaartilaisia, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojella kaupunkia espanjalaisilta. Seurue on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 liikkeelle kapteeni Frans Banning Cocqin ja h\u00e4nen luutnanttinsa Willem van Ruytenburchin johtamana. Teos on esill\u00e4 Rijksmuseumissa Amsterdamissa.<\/p>\n\n\n\n

Maalauksen maineen taustalla on kolme tekij\u00e4\u00e4: sen valtava koko (363 \u00d7 437 cm), valon ja varjon vaikuttava k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 liikkeen ilment\u00e4minen perinteisesti staattisessa sotilaallisessa muotokuvassa. L\u00e4hes koko historiansa ajan maalaus oli tumman lakan peitossa, joka sai sen virheellisesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4 kuin kyse olisi y\u00f6kohtauksesta, ja niin maalaus sai nimen, jolla se nykyisin yleisesti tunnetaan. Lakka poistettiin vasta 1940-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Y\u00f6vartio-teosta kunnostetaan j\u00e4lleen. Kunnostus alkoi maanantaina 8.7.2019, ja se tapahtuu siten, ett\u00e4 teos on museossa normaalilla paikallaan suuressa lasikuutiossa, jonka sis\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6 tapahtuu. Ensimm\u00e4iset kymmenen kuukautta teosta analysoidaan tietokoneella ja siit\u00e4 luodaan tarkka digitaalinen malli. Kuvassa n\u00e4kyy, kuinka lukulaite lukee teosta lasikuution sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Amsterdam on tunnettu kanavistaan. UNESCOn maailmanperint\u00f6kohteeksi listattu ja postikorteista tuttu maalauksellinen kanavakeh\u00e4 on Amsterdamin kauneinta aluetta. Kanavat Singel, Herengracht, Keizersgracht ja Prinsengracht kiert\u00e4v\u00e4t kaupungin ydinkeskustaa hevosenkeng\u00e4n muodossa muodostaen keh\u00e4n, jota kutsutaan hollanniksi nimell\u00e4 Grachtengordel.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa on Leidsegracht, joka yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4kanavat toisiinsa l\u00e4hell\u00e4 Vondelparkia. Gracht sanana tulee verbist\u00e4 \u201dkaivaa\u201d (graven), ja se on kanava, jonka molemmilla puolilla on yksisuuntainen katu, jota reunustavat yhteen rakennetut talot.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Amsterdamin liikenteen kuninkaallisia ovat py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t. Amsterdamilaisia on vajaa 900 000 ja polkupy\u00f6ri\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n saman verran. Polkupy\u00f6rill\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti aina lakiin perustuva tai itse m\u00e4\u00e4ritelty etuajo-oikeus, ja erityisesti jalankulkijoiden on syyt\u00e4 varoa niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 voidaan kuljettaa melkein mit\u00e4 tahansa ja py\u00f6r\u00e4illess\u00e4 voi tehd\u00e4 melkein mit\u00e4 tahansa lukemisesta hiusten laittamiseen. Kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 kaupunkipy\u00f6r\u00e4ilyss\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4, vaan se laitetaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n vain, jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n esim. maantiepy\u00f6r\u00e4lenkille. Kuvassa on yksi Amsterdamin p\u00e4\u00e4rautatieaseman py\u00f6r\u00e4parkeista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4nkertainen reissu alkaa olla lopuillaan. Olen matkustanut viiden koon taktiikalla: mukana ovat kulkeneet kartta, kiikari, kalenteri, kamera ja k\u00e4nnykk\u00e4. Viimeksi mainittu puuttuu t\u00e4st\u00e4 kuvasta, sill\u00e4 kuva on otettu k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4. Kartta oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa hieman erilainen kuin normaalisti: kun matkaa tehtiin p\u00e4\u00e4asiassa laivalla, minulla oli mukana paperinen Euroopan vesireittien kartta. Se osoittautuikin monessa suhteessa esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00e4n karttoja paremmaksi: k\u00e4nnyk\u00e4n karttoihin merkityt tiet vain h\u00e4iritsiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Matka on tehty, kuvat otettu ja tekstit kirjoitettu kes\u00e4ll\u00e4 2019.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Panu Moilanen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pid\u00e4n sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n matkustamisesta, mutta en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pid\u00e4 kaikesta matkustamiseen liittyv\u00e4st\u00e4 organisoimisesta ja muusta huolehtimisesta. Niinp\u00e4 l\u00e4hdenkin ihan mielell\u00e4ni jonkun muun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle matkalle – mielell\u00e4\u00e4n sellaiselle, jonka aikana n\u00e4kee mahdollisimman paljon. Ennen korona-aikaa kes\u00e4ll\u00e4 2019 risteilin t\u00e4llaisella matkalla alas Reini\u00e4 Baselista Amsterdamiin. Itselleni tyypilliseen tapaan otin aika paljon valokuvia ja kirjoittelin my\u00f6s muistiinpanoja, joita voi sitten … <\/p>\n

Read more ”Reini\u00e4 alas Amsterdamiin”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-190","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkustaminen"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=190"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":217,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions\/217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}