{"id":163,"date":"2023-04-30T16:42:57","date_gmt":"2023-04-30T13:42:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=163"},"modified":"2023-04-30T20:56:05","modified_gmt":"2023-04-30T17:56:05","slug":"keski-ikako-meita-kutsuu-iijoelle-ja-lehmusten-kaupunkiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=163","title":{"rendered":"Keski-ik\u00e4k\u00f6 meit\u00e4 kutsuu Iijoelle ja Lehmusten kaupunkiin?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Olen viime aikoina kuunnellut Laila Hirvisaaren Lehmusten kaupunki -sarjaa. Monet taas kertovat lukeneensa Kalle P\u00e4\u00e4talon massiivisen Iijoki-sarjan. Mik\u00e4 meid\u00e4t saa tarttumaan n\u00e4ihin vanhempiemme ja isovanhempiemme maailmaa kuvaaviin kirjoihin? Keski-ik\u00e4k\u00f6 meit\u00e4 kutsuu Iijoen t\u00f6rm\u00e4\u00e4n tai Lehmusten kaupungin kaduille?<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Keski-ikako-kutsuu_01.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Antikvariaattien mukaan korona-aikana ja osittain sen j\u00e4lkeenkin on kysytty aiempaa selv\u00e4sti enemm\u00e4n klassikoita. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009547323.html\" target=\"_blank\">Antti Majanderi kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomissa<\/a> vapunaattona julkaistussa kolumnissaan. Uutta nostetta saaneina klassikoina nostetaan esille mm. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ernest_Hemingway\" target=\"_blank\">Hemingwayn<\/a> teokset, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Thomas_Mann\" target=\"_blank\">Thomas Mannin<\/a> tuotanto ja erityisesti <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hermann_Hesse\" target=\"_blank\">Hermann Hessen<\/a> <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lasihelmipeli\" target=\"_blank\">Lasihelmipeli<\/a>. My\u00f6s tietokirjallisuutta kysyt\u00e4\u00e4n kolumnin mukaan antikvariaateista aiempaa enemm\u00e4n, koska painosm\u00e4\u00e4rien pienemisen vuoksi tietokirjojen saatavuus kirjakaupoista on melko lyhytaikaista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi ilmi\u00f6 on my\u00f6s kotimaisten, ehk\u00e4 hieman kevyempien klassikoiden renessanssi. Yksi jos toinenkin raportoi lukeneensa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalle_P%C3%A4%C3%A4talo\" target=\"_blank\">Kalle P\u00e4\u00e4talon<\/a> 26 teoksen ja 17&nbsp;000 sivun <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Juuret_Iijoen_t%C3%B6rm%C3%A4ss%C3%A4\" target=\"_blank\">Iijoki-sarjan<\/a>, jonka luku-urakasta ja sit\u00e4 seuranneesta ik\u00e4\u00e4n kuin pyhiinvaelluksen kaltaisesta Taivalkosken matkastaan Ilkka Kuosmanen kertoo <a href=\"https:\/\/www.ksml.fi\/paikalliset\/5892611\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Keskisuomalaisessa niin ik\u00e4\u00e4n vapunaattona<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-1024x768.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-165\" srcset=\"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-1024x768.jpeg 1024w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-300x225.jpeg 300w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-768x576.jpeg 768w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-1536x1152.jpeg 1536w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-2000x1500.jpeg 2000w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945-600x450.jpeg 600w, https:\/\/www.panumoilanen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/IMG_5945.jpeg 2048w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Meid\u00e4n perheess\u00e4mme Iijoki-sarjaa ovat lukeneet vanhempani, ja sill\u00e4 on maine kirjallisuutena, jossa saatetaan hyvinkin odottaa bussia yli sata sivua. Siksi en itse olekaan viel\u00e4 Iijoki-sarjaan tarttunut, vaan olen valinnut kevyemm\u00e4ksi kotimaiseksi klassikoksi <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Laila_Hirvisaari\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Laila Hirvisaaren<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lehmusten_kaupunki_-sarja\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Lappeenranta-sarjan<\/a>. Siin\u00e4 on vain seitsem\u00e4n osaa ja noin 3 000 sivua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Usein k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua siit\u00e4, onko kirjan kuunteleminen \u00e4\u00e4nikirjana yht\u00e4 arvokas tapa nauttia kirjallisuudesta kuin itse lukeminen. Itse sek\u00e4 luen kirjoja ett\u00e4 kuuntelen \u00e4\u00e4nikirjoja, mutta Hirvisaaren kirjojen tapauksessa kirjojen kuunteleminen on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Ostin pari kes\u00e4\u00e4 sitten Hirvisaaren Lappeenranta-sarjan ensimm\u00e4iset osat kirpputorilta, mutten sitten innostunutkaan lukemaan niit\u00e4. Kirjat \u00e4\u00e4nikirjoiksi lukeneen \u00e4\u00e4nin\u00e4yttelij\u00e4konkari <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Erja_Manto\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Erja Manton<\/a> \u00e4\u00e4ni sopii lukemaan Hirvisaaren kirjoja aivan t\u00e4ydellisesti, ja Manton lukemana ne ovatkin vieneet my\u00f6s minut mukanaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laila Hirvisaaren kirjailijaura alkoi nimenomaan Lappeenranta-sarjasta. Kun sarjan ensimm\u00e4inen osa julkaistiin yli 50 vuotta sitten vuonna 1972, Hirvisaari oli viel\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Laila Hietamies, sill\u00e4 h\u00e4n oli naimisissa <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Heikki_Hietamies\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Heikki Hietamiehen<\/a> kanssa. Hirvisaaren kirjailijauran alkua varjostivat ep\u00e4ilyt: Heikki Hietamies oli tuohon aikaan valtakunnallisestikin jo melko kuuluisa, ja pahojen kielten mukaan h\u00e4nen vaimonsa halusi vain hy\u00f6ty\u00e4 tuosta maineesta \u2013 ep\u00e4iliv\u00e4tp\u00e4 jotkut my\u00f6s sit\u00e4, oliko Hirvisaari edes itse kirjoittanut Lehmusten kaupunkia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lappeenranta-sarja kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Lappeenrannasta, jonka nime\u00e4 kirjoissa ei kuitenkaan jostain syyst\u00e4 koskaan mainita, vaan kaupungista puhutaan aina \u201dLehmusten kaupunkina\u201d. Sarja alkaa vuodesta 1929, ja se kuvaa kaupunkiin alun perin 1800-luvun lopussa perustetun <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ratsuv%C3%A4kiprikaati\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ratsuv\u00e4kiprikaatin<\/a> ja muun kaupungin rinnakkaiseloa. Jo sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa esitell\u00e4\u00e4n monia koko seitsenosaisen sarjan l\u00e4pi mukana kulkevia hahmoja, mm. nuori myyj\u00e4t\u00e4r Ilona Hirvisaari, ratsuv\u00e4en luutnantti Veikko Vehmas, yhteen kaupungin mahtavimmista porvarisperheist\u00e4 kuuluva Liisa Parmala ja tuolloin rakuunana varusmiespalvelustaan suorittanut, <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Antrea\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Antreasta<\/a> kotoisin oleva Tauno Tukeva.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olen nyt kuunnellut Lappeenranta-sarjan ensimm\u00e4iset kolme osaa. Lehmusten kaupunki -nimisess\u00e4 osassa sarja vasta hiljalleen k\u00e4ynnistyy: 1920-luvun varuskunta- ja kaupunkiel\u00e4m\u00e4n kuvaaminen on melko verkkaista, ja kustantajan takakansitekstin maalailu siit\u00e4, kuinka \u201dromaanin antia on kaksikymmenlukulaisen pikkukaupungin idylliss\u00e4 tapahtuva vuodenaikojen s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmeno\u201d pit\u00e4\u00e4 paikkansa \u2013 hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa, sill\u00e4 t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ainakin itse\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 idylli ainakin ajoittain my\u00f6s hieman unetti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen osa on nimelt\u00e4\u00e4n \u201dUnohduksen lumet\u201d, ja se kuvaa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Talvisota\" target=\"_blank\">talvisodan<\/a> aikaa. Se on ainakin minun mielest\u00e4ni ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa selv\u00e4sti kiinnostavampi, ja sen my\u00f6t\u00e4 sarja p\u00e4\u00e4see ik\u00e4\u00e4n kuin vauhtiin. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on varmaan se, ett\u00e4 sota on aina kiinnostanut minua yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4 \u2013 ei siis ensisijaisesti sotatoimina, sinisin\u00e4 ja punaisina nuolina kartalla tai jonkin joukon sotapolkuna. Hirvisaaren kirjoissa kuvataan kyll\u00e4 jonkin verran varsinaisia sotatoimiakin, mutta kirjojen painopiste on selv\u00e4sti kotirintamalla ja siell\u00e4 koetussa. T\u00e4m\u00e4 oli viisikymment\u00e4 vuotta sitten Unohduksen lumien ilmestyess\u00e4 uusi ja poikkeava n\u00e4k\u00f6kulma. Historian tutkimukseen vastaava n\u00e4k\u00f6kulma on voimallisemmin tullut vasta 2000-luvulla ns. uuden sotahistorian my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Unohduksen lumet loppuu talvisodan p\u00e4\u00e4ttymiseen, ja sit\u00e4 seuraava teos on \u201dKukkivat kummut\u201d, jossa teemana on rauhaan palaaminen. Osa sarjan hahmoista on kuollut sodassa ja sodan aikana, ja mm. Tukevat ovat joutuneet Antreasta evakoiksi. Maailmalla edelleen raivoavasta sodasta huolimatta kirjassa uskotaan kuitenkin tulevaan ja j\u00e4lleenrakennetaan \u2013 onhan juuri selvitty sodasta. Kirjan hahmot eiv\u00e4t todellisten aikalaistensa tapaan tietenk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, ett\u00e4 uusi sota on tulossa, ja ett\u00e4 kirjan kuvaamaa aikaa kutsuttaisiin my\u00f6hemmin <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V%C3%A4lirauha\" target=\"_blank\">v\u00e4lirauhan ajaksi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kukkivat kummut p\u00e4\u00e4ttyy dramaattisesti kes\u00e4\u00e4n 1941. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Operaatio_Barbarossa\" target=\"_blank\">Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys Neuvostoliittoon<\/a> on alkamassa, ja Vehmas ja Tukevakin on komennettu valmiiksi uudelle rajalle Suomen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 varten. Parmala on kaksi syd\u00e4nkohtausta saatuaan sairaalassa. Marjushka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 perua l\u00e4ht\u00f6ns\u00e4 Helsinkiin ja valmistautuu h\u00e4nkin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n rintamalle. Ilona on viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana, ja Liisa aloittelee yhteiseloaan tuomari Kankaan kanssa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Moni asia j\u00e4i siis avoimeksi, ja Laila Hirvisaari piti lukijoitaan j\u00e4nnityksess\u00e4 nelj\u00e4nnesvuosisadan, sill\u00e4 Kukkivien kumpujen j\u00e4lkeinen sarjan osa, \u201dSyksyksi kotiin\u201d ilmestyi vasta vuonna 2001. Min\u00e4 sen sijaan p\u00e4\u00e4sen sen kimppuun kuitenkin heti suoraan Kukkivien kumpujen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mik\u00e4 sitten vet\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusia, nuorempia sukupolvia suomalaista arkea ja l\u00e4hihistoriaa kuvaavan kirjallisuuden pariin? Onko se halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omien vanhempien ja isovanhempien kokemuksia tai Suomen historian muovaamaa suomalaista kansanluonnetta? Onko se halu tietyll\u00e4 tavata palata menneisyyteen, joka monesti esitet\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisena puhtoisena onnen aikana? Vai onko kyse siit\u00e4, ett\u00e4 pitki\u00e4 historiallisia kaaria kuvaavien kirjasarjojen avulla halutaan hallita omaa hektist\u00e4 arkea, leppoistaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin oma, rauhoittava soppi, jonne voi pist\u00e4yty\u00e4 arjen keskell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Omalta osaltani kaksi syyt\u00e4 nousee yli muiden. Itselleni l\u00e4ht\u00f6 Lappeenrantaan Hirvisaaren ja Manton mukana on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaista positiivista eskapismia. Lehmusten kaupunki ja sen ihmiset kuvattuna lukijan ilmeikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja rauhoittavalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 ovat hyv\u00e4\u00e4 vastapainoa maailmalle, jossa tuntuisi liian usein olevan kiire.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi \u2013 kuten aiemmin jo totesin \u2013 Lappeenranta-sarjassa kuvattu, poikkeuksellisissa oloissa eletty arki on aina kiinnostanut minua. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kuuntelenkin Lappeenranta-sarjaa usein ik\u00e4\u00e4n kuin hypertekstuaalisesti \u2013 kun t\u00f6rm\u00e4\u00e4n johonkin minua kiinnostavaan asiaan, saatan keskeytt\u00e4\u00e4 kuuntelun ja lukea asiasta lis\u00e4\u00e4. Hirvisaaren kirjojen innostamana olenkin tutustunut tarkemmin mm. vikellykseen, Lappeenrannan kylpylaitoksen radioaktiiviseen veteen ja ortodoksiseen p\u00e4\u00e4si\u00e4isjumalanpalvelukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Minulla ei henkil\u00f6kohtaisesti ole kovin vahvaa sidett\u00e4 Lappeenrantaan. Vanhempani kuitenkin asuivat siell\u00e4 jonkin aikaa, joten tunnen kaupunkia hieman. Olen kuljeskellut kaupungin keskustassa, Rakuunam\u00e4ell\u00e4 ja Linnoituksessa sek\u00e4 purjehtinut Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin, joka my\u00f6s on yksi sarjan tapahtumapaikoista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjoja kuunnellessani osaankin kuvitella tapahtumia ik\u00e4\u00e4n kuin aitoihin maisemiin \u2013 tosin osaisin varmasti kuvitella ne my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n aitoihin maisemiin, jos Lappeenranta ei olisikaan minulle tuttu. Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, ett\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4 l\u00e4hden kes\u00e4retkelle Lehmusten kaupunkiin \u2013 ja katsastan samalla Imatrankosken, jonka kuohuja en ole koskaan n\u00e4hnyt. Ehk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 suunnitelmat ovat merkki alkavasta keski-ik\u00e4isyydest\u00e4 \u2013 siit\u00e4 samasta keski-ik\u00e4isyydest\u00e4, joka kutsuu meit\u00e4 Iijoelle ja Lehmusten kaupunkiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen viime aikoina kuunnellut Laila Hirvisaaren Lehmusten kaupunki -sarjaa. Monet taas kertovat lukeneensa Kalle P\u00e4\u00e4talon massiivisen Iijoki-sarjan. Mik\u00e4 meid\u00e4t saa tarttumaan n\u00e4ihin vanhempiemme ja isovanhempiemme maailmaa kuvaaviin kirjoihin? Keski-ik\u00e4k\u00f6 meit\u00e4 kutsuu Iijoen t\u00f6rm\u00e4\u00e4n tai Lehmusten kaupungin kaduille? Antikvariaattien mukaan korona-aikana ja osittain sen j\u00e4lkeenkin on kysytty aiempaa selv\u00e4sti enemm\u00e4n klassikoita. Antti Majanderi kirjoittaa asiasta Helsingin &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/?p=163\" class=\"more-link\">Read more<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Keski-ik\u00e4k\u00f6 meit\u00e4 kutsuu Iijoelle ja Lehmusten kaupunkiin?&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[],"class_list":["post-163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-kirjallisuus"],"featured_media_urls":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=163"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":178,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions\/178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.panumoilanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}